14. lokakuuta 2020

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.


Missä mennään - Sairastuneet vs kuolleet

Olen itse sitä mieltä, että mediassa ei saisi julkaista pelkästään tartunnan saaneiden lukumäärää. Se on liian yksipuolinen luku, joka ei oikeastaan kerro taudin tilanteesta mitään. Valitettavasti media levittää oikeastaan vain tätä harhaanjohtavaa lukua. Jos katsotaan alla olevaa graafia, niin luonnollisesti se voisi saada ihmiset varuilleen. Näyttäisi nopeasti katsoen siltä, että koronavirus-tilanteessa elettäisiin juuri pahinta aikaa. Samaa mitä keväällä koettiin. Jyrkkiä rajoitustoimia ehkä kaivattaisiin?

Koronapositiivisia Suomessa/miljoonaa henkilöä.

Omenoita ei voi kuitenkaan verrata appelsiineihin. Tapaukset eivät ole vertailukelpoisia, koska keväällä testattiin niin paljon vähemmän. Nyt testataan noin 2/1 000 ihmistä, kun keväällä 0,5/1 000 ihmistä. Testejä tehdään siis nyt 4x enemmän, kuin keväällä. Täten on luonnollista, että löydettyjä positiivisiakin löydetään vähintään 4x enemmän. Kevääseen verrattuna nyt todettujen positiivisten tautitapausten määrä ei ole siis mikään ongelma. 

Koronatestimäärä Suomessa/1 000 ihmistä.


Vielä vähemmän korona näyttää enää ongelmalta, jos katsomme sairaalahoidossa, tai tehohoidossa olevia ihmisiä. Niitä ei juurikaan ole. Valitettavasti tästä en löytänyt hyvää graafia, joten katsotaan sitten kuolleiden määrää. Se korreloi hyvin sairaalahoidon ja tehohoitotapausten kanssa. Tästä kuvasta voisi jo päätellä, että koronapaniikkiin ei ole mitään syytä. Eihän kuolemia edes erota tuosta graafista kevään jälkeen. Näin myös kirjoitti Helsingin Sanomat samojen tietojen pohjalta reilu kuukausi sitten. Jostain syystä hallitus ei jaa samaa kantaa ja Hesarikin on tainnut taas kääntää takkinsa?

Koronakuolleet Suomessa/miljoonaa henkilöä.


Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ kuolevat -  Emme tiedä tarkasti

Suomessa kuolee vuosittain noin 54 000 ihmistä, kertoo Tilastokeskus. Se tekee keskiarvona 148 ihmistä päivässä. Tällä hetkellä koronaan on Suomessa kuollut yhteensä 346 ihmistä (7.10.2020). Ristiriita näin paljon mediatilaa saaneen taudin ja olemattoman kuolleisuuden välillä on mielestäni ilmeinen. Vertailun vuoksi vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä, joka on suurin luku 2000-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen julkaisu. Jos ollaan tarkkoja, niin influenssan kuolleisuutta ei edes pysty yksiselitteisesti laskemaan, sillä monesti kuolinsyitä on useita. Influenssojen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioidaan ns. ylikuolleisuudella ja vuonna 2018 sen arveltiin olevan noin tuhat. Veikkaanpa, että tuolle tasolle ei edes koronassa loppuvuodesta päästä. 

Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa -artikkelissa kirjoitin, että on eri asia kuoliko potilas koronaan, vai koronassa. Vain ensimmäisessä on kausaliteetti, eli syy– seuraussuhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Jälkimmäisessä ei. Esimerkiksi Jenkeissä kuolema menee koronan piikkiin, jos henkilö vaikkapa ammutaan uimarannalla, tai kuolee auto-onnettomuudessa, kunhan häneltä vain todetaan korona. Syytä voi etsiä ehkä siitä, että näin diagnosoiduista ja hoidetuista henkiöistä saa enemmän rahaa Obamacaren myötä. Toisaalta ei meillä Suomessakaan ihan moitteettomasti toimita, koska THL ei suostu kertomaan, mihin koronakuolleet ovat oikeasti kuolleet. Alustavia kuolemansyytilastoja ei siis suostuta julkaisemaan ja esimerkiksi perussuomalaisten Ossi Tiihonen on tehnyt tästä rikosilmoituksen. Itse en ainakaan voi ymmärtää, mikä tässä avoimuudessa voi olla THL:lle niin vaikeaa?

Kuolleiden mediaani-ikä on tuon yllä olevan THL:n julkaisun mukaan ollut 84 vuotta. Tämä luku on korkeampi kuin keskimääräisen suomalaisen kuolleen mediaani-ikä 81 vuotta. Pitää muistaa, että johonkin sitä aina kuollaan. Kun on päässyt tähän kohtaan tekstissä ja katsoo yllä olevaa kuvaa, niin ainakin itse tulen seuraavaan johtopäätökseen: Korona niittää samaa heikentyneen immuniteetin kantaa, jota influenssa olisi niittänyt. Nämä henkilöt olisivat kuolleet muihin vanhuuden ja heikentyneen immuniteetin komplikaatioihin, jos korona ei olisi kerinnyt edelle. Poikkeuksia toki on, niin kuin on kaikissa sairauksissa. 


Testaaminen ja sen kustannukset - 3 miljoonaa/päivä

Jos katsotaan graafia koronapositiivisten osuudesta kaikista testatuista (alla), niin se on laskenut kuin lehmän häntä. Nyt ollaan lukemissa 1 %, eli yksi testiin tuleva sadasta sairastaa todennäköisesti koronaa. Käytännössä suurin osa testiin menevistä menee sinne turhaan. Tietenkin ihan hyvä, että testauskriteerit eivät ole tiukat, mutta pitää myös muistaa, että turha testaus syö rahaa. Hallitus varautuu 1,4 miljardin euron koronatestauskuluihin vuodessa. Vertailun vuoksi se on sama summa, jolla Kela korvaa suomalaisten lääkkeitä, valtio työttömyysetuuksien perusturvaan, tai mitä asumistukeen menee. 1,4 miljardin on arvioitu riittävän 10 miljoonaan testiin, eli kahteen testiin per suomalainen. Se tekee siis noin 140 euroa/testi. Olisiko tuolle rahalle parempaa käyttöä ja kannattaisiko testausstrategiaa kuitenkin miettiä? Lainaan alla Duodemin lehteä.


"Jos lieväoireisen potilaan ohjeet ovat testituloksesta riippumatta pysyä eristyksenomaisissa olosuhteissa kotonaan, kunnes oireet väistyvät, ei lisätestaaminen kohtalaisillakaan epäilyillä välttämättä ole järkevää terveydenhuollon resurssien käyttöä, ellei diagnoosin varmistuminen ole tärkeää esimerkiksi potentiaalisesti altistuneiden eristämiseksi." 

 

Toisin päin sanoen, mitä hyötyä testaamisesta on, jos mahdollinen negatiivinen tulos ei kuitenkaan muuta hoitopäätöstä? Taudin saaminen ei kuitenkaan ole täysin satunnaista, vaikka niin väitetään. Taudin saamisen todennäköisyyteen vaikuttaa muun muassa paikallinen esiintymistodennäköisyys, asuinpaikka, tekemäsi työ, altistus kontakteille, oirekuva jne. Tuntuu jopa ihan käsittämättömältä, että kansan testaukselle ei ole luotu tällaisia prioriteetteja. Se että satunnaisella suomalaisella olisi korona, jos hän on yksin mökillä etätöitä tekemässä, vs kaupan kassalla lentokentän vieressä työskentelevä ja pienestä pääkivusta kärsivä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kumpi kannattaisi mieluummin testata, jos kumpikin haluaisi mielenkiinnon vuoksi käväistä testissä? Väestötason riskianalyysi olisi siis paikallaan ja järjettömän helppo tehdä, jos näin vain päätettäisiin. Härkäpäinen testaus vain testauksen vuoksi on kyseenalaista, jos esimerkiksi jäljitys laahaa paljon perässä.


Koronapositiivisten osuus kaikista testatuista.


Jos kaipaa tarkkoja tilastoja, niin THL kertoo tilannekatsauksessaan (6.10.2020), että yhteensä testejä on tehty 1,1 miljoonaa ja päivittäin tehdään noin 20 000 koronatestia. Päivittäin tähän menee siis vajaa 3 miljoonaa euroa rahaa. Ilmoitettuja koronapositiivisa tapauksia on yhteensä noin 11 000. Testatuista siis 0,99 % sai koronapositiisen tuloksen. 

THL on julkaissut myös koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen tuloksia verkkosivuillaan. Vasta-ainetestillä positiiviseksi todetut näytteet analysoidaan myös mikroneutralisaatiotestillä, joten tuloksen pitäisi olla 100 % tarkka ja virheetön tältä osin. Tulokset kertovat, kuinka suurella osuudella eri ikäryhmien ja alueiden väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita (ns. seroprevalenssi) merkkinä viruksen kohtaamisesta, eli koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana. Tiedon perusteella voidaan päätellä epidemian voimakkuus, mihin suuntaan se on menossa ja missä vaiheessa epidemiaa olemme. 



Koronatestien luotettavuus - Väärien positiivisten ongelma

Luen vähän huvittuneena ensimmäistä koronavirus-artikkeliani. Hyvät faktathan siinä on ja oikeastaan vieläkin ihan täyttä asiaa. Kyselin siinä kuitenkin paljon testauksen perään. Voi miten vähän silloin tiesinkään, saati oikeasti tajusin asioita. Avaan tässä nyt testauksen heikkouksia. RT-PCR-testihän ei esimerkiksi kerro koronaviruksen löytymisestä, vaan viruksen perimässä esiintyvän lyhyen RNA-pätkän esiintymisestä. Tämä pätkä voi olla peräisin muualta kuin toimintakykyisestä viruksesta. Esimerkiksi pari viikkoa sitten saatu tartunta, jonka immuunipuolustus on jo torjunut voi näkyä testissä. Ihminen voidaan siis määrätä kahden viikon koronakaranteeniin, vaikka hän ei voi enää tartuttaa sitä kenellekään. 

Yllä olevassa kuvassa, eli vähäisessä koronapositiivisten määrässä piilee itse asiassa ehkä se pahempi ongelma. Väärät positiiviset, eli toisin sanoen saat positiivisen tuloksen ja joudut karanteeniin kahdeksi viikoksi, vaikka et todellisuudessa kanna koronavirusta. Mistä tämä johtuu? Mikään testi ei ole 100 % tarkka, vaan niissä on aina virheitä niin näytteenotossa, säilytyksessä, analysoinnissa jne. Nykyisen RT-PCR-testin tarkkuus on oletettavasti noin 96 % (melkein 100 % herkkyys ja ainakin 96 % tarkkuus). Testin herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka suuresta osasta COVID-19 infektion sairastaneiden henkilöiden näytteitä testi tunnistaa koronan. Testin tarkkuus tarkoittaa sitä, millä todennäköisyydellä testi antaa negatiivisen tuloksen näytteelle, kun henkilö ei ole sairastanut COVID- 19 infektiota

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Koronan saanut näkyy 100 % tarkkuudella koronapositiivisena, mutta 4 % ilman koronaa testiin tulleista saakin positiivisen tuloksen. Kun taudin esiintyvyys on väestössä matala, suurin osa positiivisista testituloksista on vääriä positiivisia. Miten tämä on mahdollista, vaikka tarkkuus on huipussaan? Tästä kuva alla. Jos tautia on väestössä 1 prosentilla, yli 90 prosenttia positiivisista testituloksista on virheellisiä positiivisia. Jos esiintyvyys on esimerkiksi 5 prosenttia, vielä puolet positiivisista tuloksista on vääriä positiivisia. Huh. Ei mikään ihme, että koronaviruksen sanotaan leviävän salakavalasti ja Uudellamaalla suurin osa tartunnoista jää selvittämättä. Ei kai vääriä positiivisia edes pysty selvittämään, kun sitä ei ole keneltäkään todellisuudessa saanut. 

Miten taudin yleisyys vaikuttaa testin luetettavuuteen satunnaisotannassa. Kuvan lähde: Turun Sanomat Blogi.

Jos tunnet itsesi tyhmäksi, kun et tajua yllä olevasta kuvasta mitään, niin ei hätää. Ei se ihan heti pidemmälläkään pähkäilyllä itselleni auennut. Siksipä alla on vielä THL:n testauswebinaarista simppelit kuvat.


Lähtötilanteessa 1 % väestöstä on sairastunut ja RT-PCR-testin herkkyys 100 %. Kun tarkkuus on 96 %, niin 4/5 positiivisesta tuloksesta (80 %) onkin vääriä. 

Lähtötilanteen absurdi määrä, eli 20 % väestöstä on sairastunut ja RT-PCR-testin herkkyys 95 %. Kun tarkkuus on 96 %, niin 4/20 positiivisesta tuloksesta (20 %) onkin vääriä. Silti aika paljon.

 

Turun Sanomien blogissa on vielä esitetty tilanne, jossa testin herkkyys on 99 prosenttia ja tarkkuus 95 prosenttia. Olettakaamme, että taudin esiintyvyys on 5% (eli huomattavasti suurempi kuin se on tänään Suomessa). Tällöin testin positiivisen tuloksen ennustearvo on 51 prosenttia. Eli positiivisista tuloksista 49 prosenttia on vääriä positiivisia. Jotta 90 prosenttia positiivisista testituloksista olisi oikeita positiivisia, kun herkkyys on 99 %, niin tarkkuuden pitäisi olla peräti 99,42 prosenttia! Tuohon ei sitten realistisesti päästä millään. Pitää vielä muistaa, että nämä tehokkuus-testit on tehty laboratorioissa, joihin ei kenttäolosuhteissa päästä. 

Tällaisten "ei huolestuttavien" viestien pitäisi kuitenkin olla ilon aihe. Itseäni pelottaakin enemmän se, että vedetään Suomi polvilleen, jotta saadaan korona pois. Olisi sitä koronanyrkkiä kyllä kaivattu, jotta aivan pähkähulluilta päätöksiltä vältyttäisiin, eikä hoito ole tautia pahempi. Suomen Kuvalehti on kirjoittanut tästä hyvin. Mielestäni esimerkiksi ravintola-alan kohtelu on aivan kohtuutonta, kun ei ole edes pystytty osoittamaan, että siellä tapahtuisi muita enemmän tartuntoja.



Maskien tehokkuus - Olisiko maskipakosta hyötyä?

Jokainen varmaan muistaa tuon farssin maskien tarpeellisuudesta. Koronan alussa niistä ei sanottu olevan hyötyä, sitten ehkä, sitten selviteltiin ja todettiin, että ei. Sitten kuitenkin ehkä ja nyt joo. Yhtäkkiä maskipakkoa halutaan ajaa kaikkialle. Ei voisi olla sekavampaa. Jos kuitenkin katsotaan meta-analyyseja maskin hyödyllisyydestä, niin sen todetaan olevan noin 10 % luokkaa. Yksi kymmenestä tartunnasta ehkä häviää. Jos käyttää vähän järkeä, niin tuon kaltainen tulos on oikeastaan ihan linjassa koko tähänastisen tiedotuksen kanssa. Vain tietyissä tilanteissa maskista saattaa olla hyötyä. Saadut tulokset riippuvat siis paljon käyttöpaikasta. Jokainen varmaan tajuaa, että esimerkiksi ulkona siitä ei ole mitään hyötyä ja kahden tunnin bussimatkalla hyöty on varmasti paljon todennäköisempi. Useammat tilanteet kuitenkin menevät tähän väliin, jossa tulos on olemattoman molemmin puolin. En siis ole maskeja vastaan, niistä on jossain tilanteessa varmasti apua. Olen sitä vastaan, että niitä olisi pakko pitää kaikissa tilanteissa. Järkeä saa ja pitää käyttää.


Luulen myös, että kovin moni ei välttämättä tajua miten normaali kirurginmaski edes käytännössä toimii? Sehän ei periaatteessa suojaa käyttäjää, koska COVID19-viruksen halkaisija on 50–200 nanometriä (0,2 mikrometriä siis). Jos normaali kirurginmaski pystyy standardin mukaan suodattamaan > 0,6 mikrometrin hiukkasia 85 %, niin mitä luulet tapahtuvan? Kysyn vielä selkeämmin: tuleeko noin 3x pienempi virus tällaisesta kuituverkosta läpi? Totta kai se tulee. Vähän kuin hyttystä yrittäisi pyydystää kanaverkolla. Periaatteessa pitäisi olla siis aivan sama onko maskin FFP-luokka 1-3. Jokainen suodattaa standarditestin mukaan 0,6 mikrometristä suurempia hiukkasia 85/94/99 % (esim siitepöly 22 mikrometriä ja savuhiukkaset yms karkeat hengitettävät hiukkaset). Siihen se maski on juuri tarkoitettukin.

Toisaalta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, jonka itsekin vasta tajusin tätä artikkelia kirjoitettaessa. Tuntuu intuition vastaiselta, mutta paljon alle 0,3 mikrometrin suodatus on itse asiassa mahdollista. Kyse on oikeastaan makroskooppisen ja mikroskooppisen lainalaisuuksien erosta. Todella pienet hiukkaset noudattavat Brownin liikettä, jolloin ne käytännössä törmäilevät ilmassa kuin biljardipallot. Tällöin suodatinta ei pidä ajatella enää pelkkänä verkkona, joka estää suoran liikkeen vään kärjistäen esteenä, johon tilassa poukkoileva hiukkasen lopulta pysähtyy (vertaisin siis kadunvarren lyhtypylvääseen, johon todella känninen juoppo heiluessaan törmää, vaikka yrittääkin kävellä kadulla suoraan). Lisäksi hommaan vaikuttaa vielä elektrostaattinen voima (Coulombin laki ja Van der Waalsin voimat). Tuo 0,3 mikrometrin ympäristö on juurikin se haasteellisin alue suodattaa ja valitettavasti koronavirus osuu myös tälle alueelle.

Kirurginmaskin hyöty on kuitenkin ensisijaisesti siinä, että se ehkäisee käyttäjänsä pisaroiden leviämistä puhuttaessa ja yskittäessä. Kirurginmaski myös luonnollisesti vuotaa sivuista. Sen ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus filtteröidä virusta, vaikka sitä se myös näyttää tekevän suhteellisen hyvällä prosentilla (FFP 2 ja 3 vielä paremmin). Yllä olevan kappaleen perusteella olenkin vähän hämilläni siitä, miksi kirurginmaskin tehoa ei ole sitten kunnolla pystytty toteen näyttämään? Jos viruspartikkelien suodatus olisi vaikkapa 60 %, niin hyviä tuloksia luulisi löytyvän? Melkein sitä tulisi siihen johtopäätökseen, että virus leviää todella huonosti aerosolimuodossa ja täten tartuntatodennäköisyys ilman maskiakin on vähäinen? En tiedä ja kunhan mutuilen, mutta hämilläni olen. Pitää myös muistaa, että maski ei ole haitaton. Se päällä ei pysty juomaan, se estää kasvojen näkymisen siten, että hiljaisen puheen tulkinta on mahdotonta. Maskissa on myös niin sanottu hengitysvastus, joka on sitä suurempi, mitä enemmän ilmaa virtaa sen läpi. Siksi se ei välttämättä edes kaikille sovi. Koska ilma ei vaihdu maksimaalisesti, maski voi myös nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta ja aiheuttaa pääkipua. Jokainen on varmasti nähnyt myös sen määrän roskaa, mitä maskeista tienvarsille ja roskiksiin päätyykään. Ennen media oli niin huolestunut muovisista pilleistä, mutta nähtävästi vuotta myöhemmin kumikäsineet ja maskit eivät hetkauta, vaikka niitä käytetään paljon enemmän. Jos jokainen suomalainen käyttää vaikkapa 3 maskia päivässä, olisi tämä jo 16 miljoonaa maskia päivässä :( Yksikään haitta ei ole kovin merkittävä, mutta jos hyöty on tietyssä tilanteessa nolla, niin miksi ottaisin pelkät haitat?

Maski vain haittaa, jos sen turvin ihmiset unohtavat turvavälit ja juttelevat lähekkäin. Toisaalta jos on pakko jutella lähekkäin, niin silloin maski on varmasti paikallaan. Mielestäni on aina kuitenkin vähän ylimielistä väittää, että joku asia on toiselle parasta ja pakolla tuputtaa se hänelle. Siksi en suosi maskipakkoa, ottaen vielä huomioon mitä olen tähän kirjoittanut koronatilanteesta ylipäänsä. Toivon, että Suomen kansa ei niele maskipakkoa. Vapauksien perusteeton rajoittaminen voi altistaa siihen, että kaikki muutkin asiat saadaan kohta ajettua läpi löyhin perustein.

Nostan vielä esiin sen, että Koronavilkussa ilmoitus mahdollisesta altistumisesta tulee tilanteessa, joka vastaa noin 2 metrin etäisyydellä oleskelua noin 15 minuutin ajan. Jos hyväksyt ihan tieteellisiin perusteluihin pohjautuvan altistumislaskennan tässä sovelluksessa, niin miksi samat henkilöt vaativat maskipakkoa vaikka kaupan kassalle, joka on pleksin takana ja jonka kohtaaminen kestää alle minuutin? Ei käy omaan järkeen. Joko poistat sovelluksen, tai annat kassan valita itse käyttääkö maskia vai ei. 

Altistustodennäköisyyden laskenta eri parametreista.


Rokottaminen - Mikä olisi teho jos verrataan influenssarokotteeseen

Mainittakoon heti alkuun, että en ole rokotevastainen. Realistina on kuitenkin pakko ihmetellä sitä, miksi tämäkin asia taitaa olla jonkinlainen tabu, jota ei saisi käsitellä? Influenssarokotuskattavuus on yli 65 vuotiailla noin 50 %, mikä onkin ikäryhmistä parhaimmalla tasolla ja ollut nousussa vuodesta toiseen. Tämä on sinänsä ihan hyvä juttu, koska vanhukset ovat juurikin riskiryhmää. En osaa yhtään sanoa miten mahdollinen tuleva koronarokote suojaa COVID19-virukselta, mutta miltä näytti itse influenssarokotteen teho 2019-2020? Kun lapsilla (6 kk - 6 v) influenssarokotteen teho A-virusta vastaan on yli 50 %, niin yli 65 vuotiailla tämä on vain kohtalainen (20 %). Teho tietenkin vaihtelee vuosittain, mutta ei tuo nyt vanhuksilla kovin hyvältä näytä. Jokainen rokotus on tietysti kotiin päin, kun 1,7 miljoonasta tilatusta rokotteesta prosentin sadasosa saa jotain haittoja (0,02 %) ja vieläkin pienempi osa vakavia ohimeneviä allergisia reaktioita. Dilemma onkin se, että ne ketkä kaipaisivat eniten turvaa rokotteella siitä vähiten hyötyvät. Uskoisin lähes saman pätevän myös koronavirus -rokotteen kanssa.

Influenssarokotteen teho vanhuksilla 2019-2020. Kuvan lähde: THL:n rokotewebinaari.

En ole tarpeeksi tutkinut näiden koronarokotteiden testejä, mutta jos tauti ei ole vaarallinen itselleni, eikä rokote välttämättä ole hirveän hyödyllinen lähipiirilleni, niin miksi sen ottaisi? Jos testeissä vieläpä kävellään sieltä mistä aita on matalin, niin silloin kyllä kierrän kaukaa. Saatan hyvin olla väärässäkin, joten tämä on silkkaa spekulaatiota. Toivon totisesti avointa keskustelua siitä, mikä tulevan rokotteen teho tulee olemaan, miten se on testattu ja mitä haittavaikutuksia sillä on todettu. Faktat esiin, niin jokainen voi ilman tunteita pohtia rokotteen hankkimisen järkevyyttä. Hysterialla tätä ei saa myydä.

Toivottavasti olen väärässä, mutta jotenkin pelkään samaa, kuin perussuomalaisten Ossi Tiihonen. Ihmisille on luotu usko odotettavan koronarokotteen autuudesta. Jos se häviää, niin samalla häviäisi perustelu odotella koronarokotetta ja pitää erilaisia rajoituksia voimassa. Mitä mieltä olette? Lopetan artikkelin vielä saman henkilön erinomaiseen lainaukseen:

”Näin suhteettomien rajoitustoimenpiteiden käyttöönotto, rikkoessaan niin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, on oikeutettua vain silloin, jos on varma syy uskoa todella poikkeuksellisen vaarallisen viruksen uhkaavan meitä. Sen pitäisi olla paljon, paljon vaarallisempi kuin aiemmin tunnetut virukset. Onko meillä tieteellistä näyttöä siitä, että tämä uhka on todellinen covid-19 -viruksen kohdalla? Minun nähdäkseni tähän voi vastata yksinkertaisesti: EI. ”


Näin lopuksi vielä "Eikö terveys ole tärkeää -kortti, jonka joku varmasti nostaa esiin? Kyllä se on, mutta WHO on määritellyt hyvin terveyden ihan järjestön perustamisesta alkaen. Terveys ei ole pelkästään fyysistä hyvinvointia, vaan sekä henkistä-, että sosiaalista hyvinvointia. Nyt meiltä ollaan kaventamassa kahta viimeisintä, kun näennäisesti ollaan parantamassa ensimmäistä. Jos lukijoilla on tähän artikkeliin hyviä argumentteja, niin otan mielelläni vastaan. Etenkin tuohon korona-rokotteen testaukseen ja tutkimukseen kaipaisin tietoa, kun en ole siihen vielä kerinnyt tutustumaan. Tyhjänpäiväiset louskutukset tulen kommenteista poistamaan. 

Alla vielä Myytinkertojien mielenkiintoinen video aiheesta. Mainokset ja penkin narina vähän ärsyttää, mutta suosittelen katsomaan. 


12 kommenttia:

  1. Influenssathan ovat hyvin monimuotoisia ja nopeasti muuntautuvia, korona taas on toistaiseksi vielä varsin homogeeninen yksittäinen "laji", jossa esiintyy toistaiseksi vain vähäisiä mutaatioita. Jos korona ei vain ehdi muuntumaan riittävän erilaisiksi kannoiksi ennen rokotteen tuloa ei ole syytä uskoa etteikö rokote voisi jopa hävittää koko taudin (olettaen toki, että riittävän suuri osa väestöstä maailmanlaajuisesti ottaa sen, mikä on varmasti iso haaste, mutta on se onnistunut ennenkin (vrt. isorokko). Tällä hetkellä usko rokotteen "autuuteen" on siis nykytiedon valossa mielestäni ihan perusteltua. Loppupeleissä on toki kyse siitä miten kukin asioita arvottaa - itse kestän nykyisiä rajoitteita ihan hyvin ilman että mielenterveyteni niistä kärsisi ja laittaisin vaikka maskipakonkin ainakin joukkoliikenteeseen sillä n. puolet väestöstä ei tunnu maskia käyttävän edes ruuhka-aikaan. Ovathan esim. vaatteetkiin julkisella paikalla pakollisia niin miksei sitten maskikin tietyissä tilanteissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koronavirus on kuitenkin RNA-virus, jolle on tyypillistä mutatoituminen. Jos moni jättäisi rokotteen välistä, niin tuskin korona kokonaan katoaisi ja jäisi siis kiertämään maailmaa. Silloin se luonnollisesti mutatoituisi, niin kuin influenssaviruksetkin. Vaikka näihinkin on rokote, ei se suojaa kokonaan ja lähes joka vuosi "reseptiä" joudutaan muokkaamaan. Hienoa, että olet noin optimistinen, mutta itse en jaa samaa näkemystä. Ainut positiivinen asia tietysti on, että tähän on käytetty paljon aikaa ja rahaa, joten voihan sieltä jotain hyödyllistäkin tulla. Tuotanto ja jakelu on varmasti myös paremmissa kantimissa, kuin isorokon aikaan. Pessimisti ei kuitenkaan pety.

      Tuo vaateargumentti oli todennäköisesti vähän provo, koska niistähän on todetusti enemmän hyötyä, kuin haittaa. Maskista paljon vähemmän.

      Poista
  2. Rokotteisiin näkökulmaa ja kokemuksia. Tässä suomennettu versio vaxxed 2:sta https://peertube.su/videos/watch/d05cc69f-c147-4689-b50d-ad9014710829

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi vaikutti tyypilliseltä jenkkimeiningiltä: Vain yksipuolinen näkökulma aiheeseen ja yritetään vedota tunteisiin. Totta kai isoilla rokotetilastoilla on tuo nurja puoli. Yhtä hyvin olisi voinut näyttää rokotteilla pelastettujakin. Oli siinä ja siinä, että olisin jättänyt videon kesken ja kommenttisi julkaisematta. Ei mielestäni tuonut mitään lisäarvoa aiheeseen.

      Päätin kuitenkin katsella pidemmälle ja loppu olikin yllättävän mielenkiintoista. Herätti ainakin ajatuksia ja pitää varmaan tutkia aihetta lisää. Olisi kuitenkin saanut suoralla kädellä leikata tuosta 1 h pois. OIkeastaan vain joku 20 min asiaa. Katoaa siis helposti kaiken hutun alle. Kiitos kuitenkin linkistä. Luultavasti ilman tätä käsitykseni aiheesta olisi hivenen toisenlainen.

      Poista
  3. Olisi hyvä kyllä erikseen korostaa, että Covid 19 -viruksen nukleiinihapon osoitus pcr-menetelmällä on laboratorio-olosuhteissa lähes 100% herkkä, mutta näin ei ole käytännön elämässä. Todellisuudessa tähän vaikuttaa ennen kaikkea puutteellinen näytteenottotekniikka. Todellinen herkkyys lienee korkeintaan 80%, kuten tuossa viittaamassasi artikkelissakin lukee. Aihetta on myös hieman sivuttu tässä kesällä julkaistussa Iivo Hetemäen kirjoittamassa tekstissä: https://www.duodecimlehti.fi/duo15670.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä. Ihan hyvää tekstiä ja potilastapaus oli mielenkiintoinen. Se on ihan totta, että laboratorio-olosuhteissa herkkyys on lähes 100 %. Näin sen olen mielestäni myös artikkeliinkin kirjoittanut. Miksi tätä sitten pitäisi vielä erikseen korostaa, sitä en ihan ymmärtänyt? Teoria on eri kuin käytäntö, jossa elämme.

      Eniten tässä häiritsee juurikin se avoimuuden puute. Miksi esimerkiksi THL ei kunnolla avaa tätä herkkyyttä ja tarkkuutta käytetyssä laitteistossa? Ei näitä tietoja ihan helposti tavallinen pulliainen esiin kaiva. Linkkaamassasi jutussakin ne olivat erilaiset, kuin kirjoittamassani jutussa. Mitä edes lähes 100 % tarkoittaa, kun jo prosenteilla on suurta merkitystä, kun tehdään diagnostiikkaa suurille massoille.

      Poista
  4. Jos testien tarkkuus on 96%, niin eikö silloin pitäisi aina tulla vähintään 4% positiivisia tuloksia? THL:n tilastojen mukaan kuitenkin vain 1% testeistä on ollut positiivinen, joten tarkkuuden täytyy olla *vähintään* 99%?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen kysymys ja nyt ollaan ihan siellä ongelman ytimessä. Tuo on itse asiassa niin yksinkertainen lähestymistapa asiaan, että jostain syystä en edes itse miettinyt moista. Sokaistuin vain näistä luvuista, enkä nähnyt metsää puilta. Oikeastaan vähän hävettää.

      Jos testien tarkkuus on 96 %, niin silloin pitäisi tosiaan tulla vähintään 4 % positiivisia tuloksia. Testatuista siis 4 % antaa väärän positiivisen ja siihen päälle ne oikeat positiiviset. Jos THL:n tilastojen mukaan noin 1 % testeistä on ollut positiivisia, niin tarkkuuden pitää olla vähintään 99 %, jos kaikki näistä olisivat vääriä positiivisia.

      Näin ei tietenkään ole, joten tarkkuuden pitää olla vieläkin enemmän ja oikeita positiivisia siis vähemmän. Muussa tapauksessa luvuissa ei ole enää mitään mieltä. Jos tarkkuus olisi 99,7 % ja herkkyys 100 %, kun koronapositiivisia olisi yhteensä 1 %, niin silloin 30 % tästä olisi vääriä positiivisia ja oikeat tulokset dominoisivat. On tuossa silti aika paljon virhettä. Pitää myös muistaa, että herkkyys tuskin on täysin 100 %, kun ei toimita laboratorio-olosuhteissa.

      Itse näkisin tuon myös matemaattisesti raja-arvon kautta. Jostain syystä positiivisten osuus näyttää kumulatiivisesti laskevan tähän 1 % tasoon. Jos oikeat positiiviset dominoisivat tuloksissa ja yhä suurempi osuus ihmisistä sairastuu, niin eikö tämä positiivisten osuus silloin vaihtelisi ja olisi nousussa, kuten se teki keväällä?

      Olen kaukana asiantuntijasta, joten tee ison hypoteesin. Otetaan THL:n koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen tuloksista oletus, että koronaa on noin 0,310 % väestöstä (MNT-positiiviset 12 kpl/ näytteet 3866 kpl). Oletetaan herkkyyden kenttäolosuhteissa olevan vain 70 %. Jotta päästäisiin tilastoissa tuohon 1 % tasolle kaikissa positiivisissa, niin tarkkuus olisi 99,22.

      Onko sinulla omaa näkemystä asiaan? Tekisi mieli kysäistä tätä suoraan vaikka THL:ltä, mutta tuskinpa vastausta saisin...

      Poista
  5. Vaikka itse en ole missään riskiryhmässä, ja edes välittömässä lähipiirissäni ei ole ketään riskiryhmäläistä, ei se tarkoita etteikö rokotteesta ole mitään hyötyä. Jos rokote estää esim. 70% potentiaalisista tartunnoista, tarkoittaa ettei tauti enää pääse ryöpsähtämään hallitsemattomaksi epidemiaksi. Koronan yksi ongelmahan on, että se on erittäin helposti tarttuva, toisin kuin vaikkapa influenssa. Lisäksi oireettomat ovat juuri niitä, jotka tautia eniten levittävät. Jos suurin osa esim. Suomen terveistä aikuisista ihmisistä ottaa rokotteen, ei sillä suojella niinkään itseä, vaan muilta itseltämme. Näin ollen epidemia hiipuu samanlaiseksi kuin esim. influenssa. influenssa on ikävä tauti monelle, ja riskiryhmäläisille jopa kohtalokas. Mutta se ei ole vuosikymmeniin laittanut terveydenhoitoa missään päin maailmaa samanlaiselle koetukselle kuin mitä korona teki todella nopeassa ajassa. Juuri tätähän rokotteella yritetään estää. On erittäin todennäköistä, että korona tulee jäämään keskuuteemme todella pitkäksi ajaksi. Mutta rokotteella voidaan sen vaikutuksia minimoida, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
    Mitä tulee testien tarkkuuteen, niin itselläni ei ole mitään kapasiteettia lähteä arvioimaan esittämäsi lukuja suuntaan tai toiseen. Mutta koitan ajatella asiaa maalaisjärjellä. Miksi esim. yhtäkkiä Vaasassa tulee satoja positiivia tuloksia, kun testataan aiemmin positiivisiin tuloksiin kontaktissa olleita, kun aiemmin ei tullut käytännössä yhtään. Samoin on monen muun paikan suhteen ollut. Voi siellä olla joitain vääriä positiivisiakin. Mutta itsestäni tuntuu loogisesti ajateltuna siltä, että testien tarkkuus on erittäin hyvä ihan vain näiden esimerkkien valossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa kyllä juuri noin, mutta sisältää aika monta muttaa, kuten tehokkuus, sen kesto ja laajuus, rokotteen turvallisuus jne. Vertaus influenssaan vähän ontuu, koska sekin on hyvin tarttuva ja juuri vanhempi ja heikkokuntoisempi väestö siihen kuolee. Koska koronaa osataan nyt hoitaa, ei se tule laittamaan terveydenhoitoa polvilleen. Voidaan lyödä vaikka vetoa, että kaikki eivät koskaan tule ottamaan koronarokotetta, koska siitä ei ole heille tarpeeksi hyötyä haitat huomioiden. Eihän näin toimita influenssarokotteen kanssakaan.

      Tällainen "yhteisvastuullisuus" on vähän huono argumentti, vaikka sen pointin toki ymmärrän. Evoluutiopsykologian ja geenien kannalta yksilö ajaa kuitenkin aina omaa etuaan, koska itsekkyydellä maksimoidaan suvunjatkuminen. Parempi olisi ehkä edistää luonnollista vastustuskykyä esim lopettamalla tupakan poltto, vähentämällä liikakiloja, liikkumalla, syömällä hyvin ja ottamalla aurinkoa (D-vitamiini). Todennäköisesti tuo puree paljon enemmän egoistiseen ihmiseen, koska lähes kaikilla koronaan kuolleilla on useampi perussairaus, johon äsken luetelluilla asioilla on jonkinlainen yhteys.

      Maalaisjärki on usein ihan pätevä väline. Jos Vaasassa testausmäärä ei hirveästi nouse ja yhtäkkiä tulee satoja positiivisia tuloksia, niin silloin virheiden määrä on todennäköisesti pieni. En tiedä miten siellä luvut historian valossa menevät, mutta nopealla vilkaisulla 18.10 testattiin noin sata ja todetut nousivat 796 henkilöön (eilen 760). Ei tuota oikein mitenkään muuten selitä, kuin miten itse juuri kuvasit.

      Poista
  6. En ihan ymmärrä mitä kirjoitat koronatestauksesta tai oikeastaan testien tarkkuudesta. Akuutisti sairastuneille tehtävä testi on eri kuin vasta-ainetesti. Turun Sanomien blogi ja THL:n PowerPoint viittaavat vasta-ainetestiin ja THL:n mainitsema tarkkuus koskee siis nimenomaan vasta-ainetestiä niinkuin dian otsikossakin lukee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tuo osa tekstistä on kieltämättä epäselvästi kirjoitettu ja vaatisi lisää selkeyttä. Yritän tehdä siitä johdonmukaisemman ensi viikon aikana, kun vain kerkiän. THL:n kuvat ovat tuossa oikeastaan sen takia, että ne ovat mielestäni todella selkeitä, jotta asian ymmärtää. Rehellisesti sanoen tuo osa tekstiä on julkaistu raakileena, kun en kaikkea materiaalia kerennyt lukea ja halusin osittain työn puolesta tuon tekstin julkaista.

      Eiköhän kommenttisi saa asiaan kohta vähän rotia. Palaapa asiaan viikon päästä ja kerro mitä sitten tykkäät.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...