18. joulukuuta 2020

Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia

Lainaan tässä alussa Charles Darwinia: "Tiedemiehellä ei pitäisi olla toiveita tai mieltymyksiä, pelkästään kivinen sydän." Vaikuttaa aika julmalta, mutta hyvinkin ymmärrettävä lähestymistapa. Nykyinen koronapuhe on vähän järjetöntä ja enemmän täynnä joukkohysteriaa. Ajattelin, että en jaksa tähän blogiin enää koronasta mitään kirjoita, mutta nähtävästi pakko, kun faktojen puute mediassa turhauttaa. Ajattelin ensin päivittää vanhoja artikkeleitani: Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella ja Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa, jotka käsittelevät koronaa. Tajusin kuitenkin, että niissä on jo historian arvoa. Ne ovat sen aikansa tuotteita ja kertovat jotain myös kirjoittajasta. Katsotaan onko mieleni muuttunut tiettyjen asioiden kohdalla. Ainakin osakemarkkinoiden ennustus osui lopulta ihan oikeaan.


Missä mennään - Sairastuneet vs kuolleet

Olen itse sitä mieltä, että mediassa ei saisi julkaista pelkästään tartunnan saaneiden lukumäärää. Se on liian yksipuolinen luku, joka ei oikeastaan kerro taudin tilanteesta mitään. Valitettavasti media levittää oikeastaan vain tätä harhaanjohtavaa lukua. Jos katsotaan alla olevaa graafia, niin luonnollisesti se voisi saada ihmiset varuilleen. Näyttäisi nopeasti katsoen siltä, että koronavirus-tilanteessa elettäisiin juuri pahinta aikaa. Samaa mitä keväällä koettiin. Jyrkkiä rajoitustoimia ehkä kaivattaisiin?

Koronapositiivisia Suomessa/miljoonaa henkilöä.

Omenoita ei voi kuitenkaan verrata appelsiineihin. Tapaukset eivät ole vertailukelpoisia, koska keväällä testattiin niin paljon vähemmän. Nyt testataan noin 2/1 000 ihmistä, kun keväällä 0,5/1 000 ihmistä. Testejä tehdään siis nyt 4x enemmän, kuin keväällä. Täten on luonnollista, että löydettyjä positiivisiakin löydetään vähintään 4x enemmän. Kevääseen verrattuna nyt todettujen positiivisten tautitapausten määrä ei ole siis mikään ongelma. 

Koronatestimäärä Suomessa/1 000 ihmistä.


Vielä vähemmän korona näyttää enää ongelmalta, jos katsomme sairaalahoidossa, tai tehohoidossa olevia ihmisiä. Niitä ei juurikaan ole. Valitettavasti tästä en löytänyt hyvää graafia, joten katsotaan sitten kuolleiden määrää. Se korreloi hyvin sairaalahoidon ja tehohoitotapausten kanssa. Tästä kuvasta voisi jo päätellä, että koronapaniikkiin ei ole mitään syytä. Eihän kuolemia edes erota tuosta graafista kevään jälkeen. Näin myös kirjoitti Helsingin Sanomat samojen tietojen pohjalta reilu kuukausi sitten. Jostain syystä hallitus ei jaa samaa kantaa ja Hesarikin on tainnut taas kääntää takkinsa?

Koronakuolleet Suomessa/miljoonaa henkilöä.


Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ kuolevat -  Emme tiedä tarkasti

Suomessa kuolee vuosittain noin 54 000 ihmistä, kertoo Tilastokeskus. Se tekee keskiarvona 148 ihmistä päivässä. Tällä hetkellä koronaan on Suomessa kuollut yhteensä 346 ihmistä (7.10.2020). Ristiriita näin paljon mediatilaa saaneen taudin ja olemattoman kuolleisuuden välillä on mielestäni ilmeinen. Vertailun vuoksi vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä, joka on suurin luku 2000-luvulla, kertoo Tilastokeskuksen julkaisu. Jos ollaan tarkkoja, niin influenssan kuolleisuutta ei edes pysty yksiselitteisesti laskemaan, sillä monesti kuolinsyitä on useita. Influenssojen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioidaan ns. ylikuolleisuudella ja vuonna 2018 sen arveltiin olevan noin tuhat. Veikkaanpa, että tuolle tasolle ei edes koronassa loppuvuodesta päästä. 


"Noin 99 % suomalaisista kuolee johonkin muuhun tautiin, kuin koronaan."


Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa -artikkelissa kirjoitin, että on eri asia kuoliko potilas koronaan, vai koronassa. Vain ensimmäisessä on kausaliteetti, eli syy– seuraussuhde, jossa toinen aiheuttaa toisen. Jälkimmäisessä ei. Esimerkiksi Jenkeissä kuolema menee koronan piikkiin, jos henkilö vaikkapa ammutaan uimarannalla, tai kuolee auto-onnettomuudessa, kunhan häneltä vain todetaan korona. Syytä voi etsiä ehkä siitä, että näin diagnosoiduista ja hoidetuista henkiöistä saa enemmän rahaa Obamacaren myötä. Jenkeissä näyttääkin siltä, että muiden tautien aiheuttamat kuolemat menevät koronan piikkiin. Koronakuolemat nousevat siis lähes saman verran, kun esimerkiksi sydänkohtaukset vähenevät. Vähintäänkin kummallista, jos tilastointi pitäisi paikkansa. Toisaalta ei meillä Suomessakaan ihan moitteettomasti toimita, koska THL ei suostu kertomaan, mihin koronakuolleet ovat oikeasti kuolleet. Alustavia kuolemansyytilastoja ei siis suostuta julkaisemaan ja esimerkiksi perussuomalaisten Ossi Tiihonen on tehnyt tästä rikosilmoituksen. Itse en ainakaan voi ymmärtää, mikä tässä avoimuudessa voi olla THL:lle niin vaikeaa? THL onkin kertonut, että se julkistaa nämä luvut vasta vuonna 2022 (AlfaTV haastattelu). Siis mitä?

Kuolleiden mediaani-ikä on tuon yllä olevan THL:n julkaisun mukaan ollut 84 vuotta. Tämä luku on korkeampi kuin keskimääräisen suomalaisen kuolleen mediaani-ikä 81 vuotta. Pitää muistaa, että johonkin sitä aina kuollaan. Kun on päässyt tähän kohtaan tekstissä ja katsoo yllä olevaa kuvaa, niin ainakin itse tulen seuraavaan johtopäätökseen: Korona niittää samaa heikentyneen immuniteetin kantaa, jota influenssa olisi niittänyt. Nämä henkilöt olisivat kuolleet muihin vanhuuden ja heikentyneen immuniteetin komplikaatioihin, jos korona ei olisi kerinnyt edelle. Poikkeuksia toki on, niin kuin on kaikissa sairauksissa. Merkittävää ylikuolleisuutta ei löydy ärhäkkään flunssaan verrattuna. Jos koronan kanssa olisi ongelmia, niin luulisi, että HUS ei peruisi koronapotilaiden hoidossa keskeisessä roolissa olevia hengityskoneiden tilauksia, josta YLE kertoo.


Testaaminen ja sen kustannukset - 3 miljoonaa/päivä

Jos katsotaan graafia koronapositiivisten osuudesta kaikista testatuista (alla), niin se on laskenut kuin lehmän häntä. Nyt ollaan lukemissa 1 %, eli yksi testiin tuleva sadasta sairastaa todennäköisesti koronaa. Käytännössä suurin osa testiin menevistä menee sinne turhaan. Tietenkin ihan hyvä, että testauskriteerit eivät ole tiukat, mutta pitää myös muistaa, että turha testaus syö rahaa. Hallitus varautuu 1,4 miljardin euron koronatestauskuluihin vuodessa. Vertailun vuoksi se on sama summa, jolla Kela korvaa suomalaisten lääkkeitä, valtio työttömyysetuuksien perusturvaan, tai mitä asumistukeen menee. 1,4 miljardin on arvioitu riittävän 10 miljoonaan testiin, eli kahteen testiin per suomalainen. Se tekee siis noin 140 euroa/testi. Olisiko tuolle rahalle parempaa käyttöä ja kannattaisiko testausstrategiaa kuitenkin miettiä? Lainaan alla Duodemin lehteä.


"Jos lieväoireisen potilaan ohjeet ovat testituloksesta riippumatta pysyä eristyksenomaisissa olosuhteissa kotonaan, kunnes oireet väistyvät, ei lisätestaaminen kohtalaisillakaan epäilyillä välttämättä ole järkevää terveydenhuollon resurssien käyttöä, ellei diagnoosin varmistuminen ole tärkeää esimerkiksi potentiaalisesti altistuneiden eristämiseksi." 

 

Toisin päin sanoen, mitä hyötyä testaamisesta on, jos mahdollinen negatiivinen tulos ei kuitenkaan muuta hoitopäätöstä? Taudin saaminen ei kuitenkaan ole täysin satunnaista, vaikka niin väitetään. Taudin saamisen todennäköisyyteen vaikuttaa muun muassa paikallinen esiintymistodennäköisyys, asuinpaikka, tekemäsi työ, altistus kontakteille, oirekuva jne. Tuntuu jopa ihan käsittämättömältä, että kansan testaukselle ei ole luotu tällaisia prioriteetteja. Se että satunnaisella suomalaisella olisi korona, jos hän on yksin mökillä etätöitä tekemässä, vs kaupan kassalla lentokentän vieressä työskentelevä ja pienestä pääkivusta kärsivä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Kumpi kannattaisi mieluummin testata, jos kumpikin haluaisi mielenkiinnon vuoksi käväistä testissä? Väestötason riskianalyysi olisi siis paikallaan ja järjettömän helppo tehdä, jos näin vain päätettäisiin. Härkäpäinen testaus vain testauksen vuoksi on kyseenalaista, jos esimerkiksi jäljitys laahaa paljon perässä.


Koronapositiivisten osuus kaikista testatuista.


Jos kaipaa tarkkoja tilastoja, niin THL kertoo tilannekatsauksessaan (2.12.2020), että yhteensä testejä on tehty 1,97 miljoonaa ja päivittäin tehdään noin 20 000 koronatestia. Päivittäin tähän menee siis vajaa 3 miljoonaa euroa rahaa. Ilmoitettuja koronapositiivisa tapauksia on yhteensä noin 25 900. Testatuista siis 1,31 % sai koronapositiisen tuloksen. Vertailun vuoksi muuten tartuntatautirekisteriin kertyi vuonna 2018 influenssan takia noin 36 000 henkilöä. Koronapositiivisten määrässä ollaan siis alle influenssapotilaiden määrän parin vuoden takaiseen verrattuna. Näkyikö silloin muuten maskeja ja suljettiinko kirjastoja?


THL:n serologinen väestötutkimus ja jätevesitutkimus


THL on julkaissut myös koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen tuloksia verkkosivuillaan. Vasta-ainetestillä positiiviseksi todetut näytteet analysoidaan myös mikroneutralisaatiotestillä, joten tuloksen pitäisi olla 100 % tarkka ja virheetön tältä osin. Tulokset kertovat, kuinka suurella osuudella eri ikäryhmien ja alueiden väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita (ns. seroprevalenssi) merkkinä viruksen kohtaamisesta, eli koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana. Huom! oma tulkintani 10.7.2020 datan pohjalta: Koronaa on noin 0,310 % väestöstä (MNT-positiiviset 12 kpl/ näytteet 3866 kpl). Tiedon perusteella voidaan päätellä epidemian voimakkuus, mihin suuntaan se on menossa ja missä vaiheessa epidemiaa olemme. Näin siis teoriassa, mutta käytännössä tuota dataa on niin minimaalisesti ja se laahaa reilun kuukauden jäljessä, että en oikein ymmärrä tämän tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimuksen johtopäätöksiäkään ei ole avattu :( Isommin ja paremmin toteutettuna se kyllä olisi paikallaan. 

THL tekee myös koronaviruksen jätevesiseurantaa. Kokoomanäyte kerätään jätevesistä ennen puhdistusta ja vain tietyiltä tarkkaan valituilta paikkakunnilta. Näytteenotto toistetaan suurimmilla paikkakunnilla viikottain, muuten 2-4 kertaa kuukaudessa. Jätevesiseurannan piirissä on noin 60 % Suomen väestön tuottamasta jätevedestä. Kiitokset tästä THL:lle, mutta en ymmärrä, miksi tuloksia ei näytetä tarkemmin. Asteikko on vain: ei havaittu, epävarma, tai havaittu. Eihän tuollaisesta datasta voi juurikaan tehdä vertailua epidemian voimakkuudesta ja sen etenemisestä. Mikä on taas tässäkin pointti? Todennäköisesti raakadatassa tuo tieto olisi, joten miksi sitä ei voi julkaista alkuperäisenä?




Koronatestien luotettavuus - Väärien positiivisten ongelma

Luen vähän huvittuneena ensimmäistä koronavirus-artikkeliani. Hyvät faktathan siinä on ja oikeastaan vieläkin ihan täyttä asiaa. Kyselin siinä kuitenkin paljon testauksen perään. Voi miten vähän silloin tiesinkään, saati oikeasti tajusin asioita. Avaan tässä nyt testauksen heikkouksia. Aloitetaan vasta-ainetesteillä ja jatketaan siitä PCR-testeihin, joilla akuutisti sairastuneet testataan. Yllä olevassa kuvassa, eli vähäisessä koronapositiivisten määrässä piilee itse asiassa ehkä se pahempi ongelma: väärät positiiviset. Eli toisin sanoen saat positiivisen tuloksen ja joudut karanteeniin kahdeksi viikoksi, vaikka et todellisuudessa kanna koronavirusta. Mistä tämä johtuu? Mikään testi ei ole 100 % tarkka, vaan niissä on aina virheitä niin näytteenotossa, säilytyksessä, analysoinnissa jne. Tämä ongelma vaivaa etenkin vasta-ainetesteja, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät ole riittävän tarkkoja.

Testin herkkyys (sensitiivisyys) tarkoittaa sitä, kuinka suuresta osasta COVID-19 infektion sairastaneiden henkilöiden näytteitä testi tunnistaa koronan. Testin tarkkuus (spesifisyys) tarkoittaa sitä, millä todennäköisyydellä testi antaa negatiivisen tuloksen näytteelle, kun henkilö ei ole sairastanut COVID- 19 infektiota. 


Vasta-ainetestien luetettavuus

Vasta-ainetesteissä herkkyys on keskimäärin noin 95 % ja tarkkuus noin 96 %, kertoo THL:n testauswebinaarin aineisto. Se voi kuulostaa teoriassa hyvältä, mutta ei sitä käytännössä ole. Koronan saanut näkyy 95 %:n tarkkuudella koronapositiivisena, mutta 4 % ilman koronaa testiin tulleista saakin positiivisen tuloksen. Kun taudin esiintyvyys on väestössä matala, suurin osa positiivisista testituloksista on vääriä positiivisia. Miten tämä on mahdollista, vaikka luotettavuus on lähes huipussaan? Tästä kuva alla. Jos tautia on väestössä 1 prosentilla, yli 90 prosenttia positiivisista testituloksista on virheellisiä positiivisia. Jos esiintyvyys on esimerkiksi 5 prosenttia, vielä puolet positiivisista tuloksista on vääriä positiivisia. Huh.  

Miten taudin yleisyys vaikuttaa testin luetettavuuteen satunnaisotannassa. Kuvan lähde: Turun Sanomat Blogi.

Jos tunnet itsesi tyhmäksi, kun et tajua yllä olevasta kuvasta mitään, niin ei hätää. Ei se ihan heti pidemmälläkään pähkäilyllä itselleni auennut. Siksipä alla on vielä THL:n testauswebinaarista simppelit kuvat kertomaan siitä, miten luotettavia vasta-ainetestit ovat.


Lähtötilanteessa 1 % väestöstä on sairastunut ja vasta-ainetestin herkkyys noin 95 %. Kun tarkkuus on 96 %, niin virheellisten tulosten takia 4/5 positiivisesta tuloksesta (80 %) onkin vääriä. 

Lähtötilanteen absurdi määrä, eli 20 % väestöstä on sairastunut ja vasta-ainetestin herkkyys noin 95 %. Kun tarkkuus on 96 %, niin 4/20 positiivisesta tuloksesta (20 %) onkin vääriä. Silti aika paljon, kun ottaa huomioon, että lähtötilanteessa positiivisten määrä todella suuri.

 

Turun Sanomien blogissa on vielä esitetty tilanne, jossa testin herkkyys on 99 prosenttia ja tarkkuus 95 prosenttia. Olettakaamme, että taudin esiintyvyys on 5% (eli huomattavasti suurempi kuin se on tänään Suomessa). Tällöin testin positiivisen tuloksen ennustearvo on 51 prosenttia. Eli positiivisista tuloksista 49 prosenttia on vääriä positiivisia. Jotta 90 prosenttia positiivisista testituloksista olisi oikeita positiivisia, kun herkkyys on 99 %, niin tarkkuuden pitäisi olla peräti 99,42 prosenttia! Tuohon ei sitten realistisesti päästä millään, vaikka nyt Roche onkin lanseerannut testin, jossa herkkyys (eng. sensitivity) on 100 % ja tarkkuus (eng. specificity) yli 99,8 %. Pitää kuitenkin vielä muistaa, että nämä tehokkuus-testit on tehty laboratorioissa, joihin ei kenttäolosuhteissa päästä. 

Ihan sama mitä luvut lopulta ovatkaan, niin pitäisikin kysyä mitä varten vasta-ainetestit ovat? Käytännössähän niillä mitataan vasta jälkikäteen (noin kaksi viikkoa altistumisen jälkeen) sitä, kuka on mahdollisesti altistunut, kun elimistöön syntyy vasta-aineita. Mitä kovin suurta hyötyä tästä tiedosta edes on, kun se ei välttämättä korreloi, saati omaa kausaliteettia immuniteetin kanssa? Emmekö me halua tietää juurikin ne tapaukset, jotka tällä hetkellä koronaa kantavat? Lyhyesti sanoen vasta-ainetestin tuloksella ei ole tällä hetkellä vaikutusta mihinkään, joten sitä ei kannata tehdä. Ainoastaan yleisellä tasolla tutkimuskäytössä tuosta on hyötyä.


Entäs se RT-PCR -testin luotettavuus?

Huonojen ja jopa harhaanjohtavien tulosten takia vasta-ainetestejä ei tietenkään kannata käyttää, vaikka ne näyttäväkin kehittyvän yhä parempaan suuntaan. Akuutisti sairastuneille tehtävänä testinä käytetäänkin  RT-PCR-testiä (reverse transcriptase polymerase chain reaction), joka on vasta-ainetestejä luotettavampi. Kuten eräs blogini kommentoija mainitsikin, niin tämä Covid 19 -viruksen nukleiinihapon osoitus RT-PCR-menetelmällä on laboratorio-olosuhteissa lähes 100 % herkkä (THL kertoo testauswebinaarissa Suomessa käytössä olevan PCR-testin herkkyydeksi 95 %), mutta näin ei ole käytännön elämässä. Todellisuudessa tähän vaikuttaa ennen kaikkea puutteellinen ja hankala näytteenottotekniikka, sekä virusinfektion elinkaarivaiheesta. Yritäpä siinä saada kunnolla virusta jonkun nenästä, kun näytteenottoaika onkin väärä (liian aikaisin) ja tikkua pitää työntää sinne nenään noin 10 cm ja toinen vieläpä vastustelee. Välttämättä virus ei siis edes majaile siellä mistä sitä yritetään ottaa, vaan on laskeutunut alahengitysteihin. Todellinen herkkyys lieneekin siis korkeintaan 80 %, kertoo muun muassa Duodecim

Koronaviruksen ja siten myös soveltuvien testien elinkaarivaihe THL:n testauswebinaarista.


Väärien negatiivisten osuus on laajasti tiedostettu asia. Valitettavasti PCR-testin tarkkuudesta, eli vääristä positiivisista ei ole löytynyt tarkkaa tietoa. Useissa lähteissä toki sanotaan, että tarkkuus on lähes 100 %. Onko tuo mitattu laboratorio-olosuhteissa, vai ihan käytännössä reaalimaailman oloissa, sitä ei kerrota? Mitä lähes sata edes tarkoittaa, onko se 91 %, vai 99,1 % vai 99,99 %? Joissain lähteissä mainitaan 97 % ja ei vertaisarvioidussa artikkelissa vain 94,75 %. AACC kertoo tarkkuudeksi maksimissaan 99,2 %. Kannattaa ymmärtää, että testaus on kuitenkin monimutkaista ja monen tekijän summa. Tässä virhettä voi aiheuttaa muun muassa tekninen virhehavainto, kun fluoresenssisignaali syntyy, primereiden kiinnittyminen samankaltaiseen kohtaan, tai vaikka tekninen ristikontaminaatio. En tiedä kuinka moni tajuaa, mutta on ihan eri asia onko PCR-testin koetin 25 vai 100 emästä pitkä ja ajetaanko sitä 24 vai 40 kertaa. Lyhyempi koetin löytää eittämättä helpommin vastineensa, kuin pidempi koetin ja paljon toistettuna ongelma voi kasvaa. American Association for Clinical Chemistry kertookin, että 77 baseball-pelaajaa testattiin koronapositiivisiksi, kun toinen laboratorio sai tulokseksi negatiivisen. Aika hassua, mutta kertoo jotain tulosten luetettavuudesta, todennäköisyyksistä ja tilastotieteestä. Koronavirus on ollut keskuudessamme myös vasta niin vähän aikaa, että oikeasti testejä ei ole pystytty edes suunnittelemaan tiettyä laatua ylläpitäen, tai standardia noudattaen, koska sellaista laatutyökalua ei vielä ole. Vähän sama kuin yrittäisi laskea valon nopeuden tarkasti ilman erittäin tarkkaa mittatyökalua matkasta ja ajasta.


 PCR-testin toiminta THL:n erinomaisesta testauswebinaarista. Huomaa oikealla flueresenssisignaalin käyrät ja kynnysarvo. Onko vähän kynnyksen yli positiivinen vai ei?


Jonkun mielestä voi olla pilkun viilausta, mutta massojen diagnostiikassa pienelläkin marginaalillakin on väliä. Kuten eräs lukija kommentoikin, niin vähintään tuon RT-PCR-testin tarkkuus on 99 %, koska muuten kaikki tulokset olisivat vääriä. Näin ei tietenkään ole, joten tarkkuuden pitää olla vieläkin enemmän ja oikeita positiivisia siis vähemmän. Muussa tapauksessa luvuissa ei ole enää mitään mieltä. Jos tarkkuus olisi 99,7 % ja herkkyys 100 %, kun koronapositiivisia olisi yhteensä 1 %, niin silloin 30 % tästä olisi vääriä positiivisia ja oikeat tulokset dominoisivat. Tämä on tietenkin helpotus kuulla, mutta vähäinen tieto todellisesta tarkkuudesta jättää kyllä sijaa spekulaatiolle, koska vääriä positiivisia varmuudella löytyy. Olisi myös aika loogista, että osaa tartunnoista ei pystytä juuri siksi jäljittämään, koska ne ovat vääriä positiivisia. Ironista tässä oikeastaan onkin, että mitä enemmän tästä diagnostiikasta tietää, niin sitä vähemmän koko luetettavuuteen oikeastaan uskoo ja skeptisyys kasvaa. Harmillista onkin, että vaikka RT-PCR -testi ei ole täydellinen, niin se on silti paras työkalu koronaviruksen tunnistamiseen.


Väärin kysymällä saamme ongelmallisia tuloksia

Vaikka akuutisti sairastuneille tehtävä PCR-testi tuskin antaa vasta-ainetestien tapaan hurjasti dominoivia vääriä positiivisia, niin ei tämäkään testi ole ihan autuaaksi tekevä. Pitääkin ymmärtää, että RT-PCR-testi ei esimerkiksi kerro koronaviruksen löytymisestä, vaan viruksen perimässä esiintyvän lyhyen RNA-pätkän esiintymisestä. Tämä pätkä voi olla peräisin muualta kuin toimintakykyisestä viruksesta. Esimerkiksi pari viikkoa sitten saatu tartunta, jonka immuunipuolustus on jo torjunut voi näkyä testissä. Ihminen voidaan siis määrätä kahden viikon koronakaranteeniin, vaikka hän ei voi enää tartuttaa sitä kenellekään. Onneksi tähän on tullut vähän järkeä ja lievässä "infektiossa" karanteenipäivät laskevat 14:sta päivästä 7 päivään 12. lokakuuta jälkeen, kertoo Helsingin Sanomat

PCR-testin Ct-arvo kertoo monistussyklien määrän. Mitä suurempi Ct-arvo, sitä vähemmän se korreloi toimintakykyisen viruksen kanssa. Kuvan lähde.


Oikeastaan mittaamme PCR-testillä väärää asiaa, jos haluamme vain yksinkertaisen positiivisen, tai negatiivisen tuloksen. Testin tulos ei ole mustavalkoinen, vaan täynnä harmaan sävyjä. Testin tuloksissa pitäisi ehdottomasti kertoa myös Ct-arvosta, eli siitä, kuinka monta sykliä virusgenomia on monistettu (tästä ihan artikkelin lopussa selventävä video). Mitä isompi lähtötilanteen viruskuorma ja mitä vähemmän sitä testissä monistetaan, sitä todennäköisemmin positiivinen tulos korreloi elävän viruksen kanssa. Kun lähtötilanteen viruskuorma on ollut pieni (esim. vain katkennut RNA-palanen) ja mitä enemmän sitä monistetaan (suurempi Ct-arvo), niin sitä vähemmän positiivinen tulos korreloi enää elävän viruksen kanssa. Pitäisikin olla ihan päivänselvää, että koronaviruksen infektoivuus on aivan eri luokkaa henkilöillä, joiden positiivinen testitulos on saatu Ct-arvoa 40 käyttävässä laboratoriossa vs. 30 käyttävässä. Tämän takia pitäisikin ehdottomasti saada jokin standardi maailmanlaajuiseen testaukseen. 

Esimerkiksi Portugalissa onkin linjattu, että pelkkä positiivinen PCR-tulos ei ole luetettava ja pakota karanteeniin, jos potilaalla ei ole oireita. Siellä myös yli 25 monistussykliä PCR tuloksissa pidetään epäluotettavina ja yli 35 jo kelvottomana. Tähän kun vielä lisätään se, että mediaanina positiivinen testi voi tulla vielä kuukauden päästä ja pahimmillaan jopa 3 kk, niin nykyinen käytäntö (positiivinen tai negatiivinen) ei vaikuta järkevältä. Voin lyödä vetoa, että harva on ajatellut asiaa enää näin pitkälle. Vähiten poliitikot, jotka asiasta viime kädessä päättävät. 

Tämän artikkelin pointti ei ole parjata testejä, tai vaikka maskipakkoa. En ole asiassa kenenkään puolella, vaan pyrin katsomaan asiaa tulosten kautta ja mahdollisimman objektiivisesti. Tarkoitus on nähdä metsä puilta ja se kokonaisuus, jonka pohjalta jokainen voi itsenäisesti miettiä suhtautumista koronaan ja testaamiseen. Esimerkiksi koronakoirat tulivat itselleni tämän artikkelin teossa uutuutena vastaan. Itseäni pelottaakin enemmän se, että vedetään Suomi polvilleen, jotta saadaan korona pois. Olisi sitä koronanyrkkiä kyllä kaivattu, jotta aivan pähkähulluilta päätöksiltä vältyttäisiin, eikä hoito ole tautia pahempi. Suomen Kuvalehti on kirjoittanut tästä hyvin. Mielestäni esimerkiksi ravintola-alan kohtelu on aivan kohtuutonta, kun ei ole edes pystytty osoittamaan, että siellä tapahtuisi muita enemmän tartuntoja.



Maskien tehokkuus - Olisiko maskipakosta hyötyä?

Jokainen varmaan muistaa tuon farssin maskien tarpeellisuudesta. Koronan alussa niistä ei sanottu olevan hyötyä, sitten ehkä, sitten selviteltiin ja todettiin, että ei. Sitten kuitenkin ehkä ja nyt joo. Yhtäkkiä maskipakkoa halutaan ajaa kaikkialle. Ei voisi olla sekavampaa. Jos kuitenkin katsotaan meta-analyyseja maskin hyödyllisyydestä, niin sen todetaan olevan noin 10 % luokkaa. Yksi kymmenestä tartunnasta ehkä häviää. Jos käyttää vähän järkeä, niin tuon kaltainen tulos on oikeastaan ihan linjassa koko tähänastisen tiedotuksen kanssa. Vain tietyissä tilanteissa maskista saattaa olla hyötyä. Saadut tulokset riippuvat siis paljon käyttöpaikasta. Jokainen varmaan tajuaa, että esimerkiksi ulkona siitä ei ole mitään hyötyä ja kahden tunnin bussimatkalla hyöty on varmasti paljon todennäköisempi. Useammat tilanteet kuitenkin menevät tähän väliin, jossa tulos on olemattoman molemmin puolin. En siis ole maskeja vastaan, niistä on jossain tilanteessa varmasti apua. Olen sitä vastaan, että niitä olisi pakko pitää kaikissa tilanteissa. Järkeä saa ja pitää käyttää.


Luulen myös, että kovin moni ei välttämättä tajua miten normaali kirurginmaski edes käytännössä toimii? Sehän ei periaatteessa suojaa käyttäjää, koska COVID19-viruksen halkaisija on 50–200 nanometriä (0,2 mikrometriä siis). Jos normaali kirurginmaski pystyy standardin mukaan suodattamaan > 0,6 mikrometrin hiukkasia 85 %, niin mitä luulet tapahtuvan? Kysyn vielä selkeämmin: tuleeko noin 3x pienempi virus tällaisesta kuituverkosta läpi? Totta kai se tulee. Vähän kuin hyttystä yrittäisi pyydystää kanaverkolla. Periaatteessa pitäisi olla siis aivan sama onko maskin FFP-luokka 1-3. Jokainen suodattaa standarditestin mukaan 0,6 mikrometristä suurempia hiukkasia 85/94/99 % (esim siitepöly 22 mikrometriä ja savuhiukkaset yms karkeat hengitettävät hiukkaset). Siihen se maski on juuri tarkoitettukin.

Toisaalta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, jonka itsekin vasta tajusin tätä artikkelia kirjoitettaessa. Tuntuu intuition vastaiselta, mutta paljon alle 0,3 mikrometrin suodatus on itse asiassa mahdollista. Kyse on oikeastaan makroskooppisen ja mikroskooppisen lainalaisuuksien erosta. Todella pienet hiukkaset noudattavat Brownin liikettä, jolloin ne käytännössä törmäilevät ilmassa kuin biljardipallot. Tällöin suodatinta ei pidä ajatella enää pelkkänä verkkona, joka estää suoran liikkeen vään kärjistäen esteenä, johon tilassa poukkoileva hiukkasen lopulta pysähtyy (vertaisin siis kadunvarren lyhtypylvääseen, johon todella känninen juoppo heiluessaan törmää, vaikka yrittääkin kävellä kadulla suoraan). Lisäksi hommaan vaikuttaa vielä elektrostaattinen voima (Coulombin laki ja Van der Waalsin voimat). Tuo 0,3 mikrometrin ympäristö on juurikin se haasteellisin alue suodattaa ja valitettavasti koronavirus osuu myös tälle alueelle.

Koronaviruksen määrä uloshengitysilmassa (pisarat ja aerosolit) maskilla ja ilman. P-arvo alle 0,05 on tilastollisesti melkein merkitsevä. Kuvan lähde: Nature Medicine.


Kirurginmaskin hyöty on kuitenkin ensisijaisesti siinä, että se ehkäisee käyttäjänsä pisaroiden leviämistä puhuttaessa ja yskittäessä. Kirurginmaski myös luonnollisesti vuotaa sivuista. Sen ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus filtteröidä virusta, vaikka sitä se myös näyttää tekevän suhteellisen hyvällä prosentilla (FFP 2 ja 3 vielä paremmin). Yllä olevan kappaleen ja kuvan perusteella olenkin vähän hämilläni siitä, miksi kirurginmaskin tehoa ei ole sitten kunnolla pystytty toteen näyttämään? Uusin tanskalaistutkimus kertookin, että maskin käyttäjillä ei tilastollisesti merkittävää eroa maskittomiin. Jos viruspartikkelien suodatus olisi vaikkapa 60 % (lähde), tai kirurginmaskeissa jopa 70 % TUKES:in mittauksissa, niin hyviä tuloksia luulisi löytyvän? Melkein sitä tulisi siihen johtopäätökseen, että virus leviää todella huonosti pisara ja aerosolimuodossa. Täten tartuntatodennäköisyys ilman maskiakin on vähäinen? En tiedä ja kunhan mutuilen, mutta hämilläni olen. Teoriassa maskipakolla pitäisi saada huomattava ero koronan tarttuvuuteen ja siten selvä näyttö koronan leviämisen estämiseen. Näin ei kuitenkaan ole. 

Suomen TUKES:on tekemä testi suodatustehokkuudesta eri kokoisilla hiukkasilla. Kirurginmaskit kaksi ylintä ja parasta vaihtoehtoa.

Tähän kuitenkin viittaisi Nature Medicinen tutkimus, jossa kirurginmaskin todettiin suodattavan virusta uloshengitysilmasta niin pisaroissa, kuin aerosoleissa. Vähäisemmällä osalla testiin osallistujista (maskittomat koronaa sairastavat) kuitenkin havaittiin virusta hengitysnäytteissä (30 % pisaroissa ja aerosolinäytteissä 40 %:ssa). Pääosa sairastuneista ei siis näyttäisi levittävän koronaa. Tämäkin on yhdenmukainen sen tutkimuksen kanssa, että oireeton tapaus tartuttaa koronaa kotiolosuhteissa 0,7 %, kun taas oireellinen n. 18 % todennäköisyydellä. Yli 20 x kertainen ero noissa. Kumpaan kannattaisi suunnata resurssit, oireettoman vai oireellisen koronan hoitoon ja jäljitykseen? Näyttöä on myös siitä, että koronaan sopii niin sanottu Pareton-periaate, eli noin 20 % väestöstä levittää 80 % viruksesta ja virus leviääkin klustereissa. Maskista siis tuskin on hyötyä normaalitilanteissa, mutta ehkä supertartuttajien kanssa. Niitä vain ei tiedä etukäteen.

Pitää myös muistaa, että maski ei ole haitaton. Se päällä ei pysty juomaan, se estää kasvojen näkymisen siten, että hiljaisen puheen tulkinta on mahdotonta. Maskissa on myös niin sanottu hengitysvastus, joka on sitä suurempi, mitä enemmän ilmaa virtaa sen läpi. Siksi se ei välttämättä edes kaikille sovi. Koska ilma ei vaihdu maksimaalisesti, maski voi myös nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta ja aiheuttaa pääkipua. Jos omaa jo valmiiksi ahtaat hengitystiet, niin lisääntyneen hengitysvastuksen vuoksi maski myös haittaa nenähengityksen hyötyjä, kun hengitys toimii pääasiassa suun kautta. Jokainen on varmasti nähnyt myös sen määrän roskaa, mitä maskeista tienvarsille ja roskiksiin päätyykään. Tämä siitäkin huolimatta, että VTT selvitti maskien pesun olevan toimiva vaihtoehto. Ennen media oli niin huolestunut muovisista pilleistä, mutta nähtävästi vuotta myöhemmin kumikäsineet ja maskit eivät hetkauta, vaikka niitä käytetään paljon enemmän. Jos jokainen suomalainen käyttää vaikkapa 3 maskia päivässä, olisi tämä jo 16 miljoonaa maskia päivässä :( Yksikään haitta ei ole kovin merkittävä, mutta jos hyöty on tietyssä tilanteessa nolla, niin miksi ottaisin pelkät haitat? Jos tässä hammaslääkärien jutussa on vähänkään perää, niin nenähengityksen epääminen maskin käytöllä kuivattaa myös suuta. Seurauksena vähemmän sylkeä, joka taistelee bakteereja vastaan ja neutraloi happohyökkäystä. Suun terveyttä ei kannata väheksyä.

Maski vain haittaa, jos sen turvin ihmiset unohtavat turvavälit ja juttelevat lähekkäin. Toisaalta jos on pakko jutella lähekkäin, niin silloin maski on varmasti paikallaan. Mielestäni on aina kuitenkin vähän ylimielistä väittää, että joku asia on toiselle parasta ja pakolla tuputtaa se hänelle. Siksi en suosi maskipakkoa, ottaen vielä huomioon mitä olen tähän kirjoittanut koronatilanteesta ylipäänsä. Toivon, että Suomen kansa ei niele maskipakkoa. Vapauksien perusteeton rajoittaminen voi altistaa siihen, että kaikki muutkin asiat saadaan kohta ajettua läpi löyhin perustein.

Nostan vielä esiin sen, että Koronavilkussa ilmoitus mahdollisesta altistumisesta tulee tilanteessa, joka vastaa noin 2 metrin etäisyydellä oleskelua noin 15 minuutin ajan. Jos hyväksyt ihan tieteellisiin perusteluihin pohjautuvan altistumislaskennan tässä sovelluksessa, niin miksi samat henkilöt vaativat maskipakkoa vaikka kaupan kassalle, joka on pleksin takana ja jonka kohtaaminen kestää alle minuutin? Ei käy omaan järkeen. Joko poistat sovelluksen, tai annat kassan valita itse käyttääkö maskia vai ei. 

Altistustodennäköisyyden laskenta eri parametreista.


Rokottaminen - Mikä olisi teho jos verrataan influenssarokotteeseen

Mainittakoon heti alkuun, että en ole rokotevastainen. Realistina on kuitenkin pakko ihmetellä sitä, miksi tämäkin asia taitaa olla jonkinlainen tabu, jota ei saisi käsitellä? Influenssarokotuskattavuus on yli 65 vuotiailla noin 50 %, mikä onkin ikäryhmistä parhaimmalla tasolla ja ollut nousussa vuodesta toiseen. Tämä on sinänsä ihan hyvä juttu, koska vanhukset ovat juurikin riskiryhmää. En osaa yhtään sanoa miten mahdollinen tuleva koronarokote suojaa COVID19-virukselta, mutta miltä näytti itse influenssarokotteen teho 2019-2020? Kun lapsilla (6 kk - 6 v) influenssarokotteen teho A-virusta vastaan on yli 50 %, niin yli 65 vuotiailla tämä on vain kohtalainen (20 %). Teho tietenkin vaihtelee vuosittain, mutta ei tuo nyt vanhuksilla kovin hyvältä näytä. Jokainen rokotus on tietysti kotiin päin, kun 1,7 miljoonasta tilatusta rokotteesta prosentin sadasosa saa jotain haittoja (0,02 %) ja vieläkin pienempi osa vakavia ohimeneviä allergisia reaktioita. Dilemma onkin se, että ne ketkä kaipaisivat eniten turvaa rokotteella siitä vähiten hyötyvät. Uskoisin lähes saman pätevän myös koronavirus -rokotteen kanssa. Iltalehti kertookin tutkimuksesta, jossa toimiva koronarokote pitäisi ottaa kaksi kertaa vuodessa, koska immuniteetti kestää vain kuukausia. Ei ainakaan itseäni yllätä yhtään.

Influenssarokotteen teho vanhuksilla 2019-2020. Kuvan lähde: THL:n rokotewebinaari.

En ole tarpeeksi tutkinut näiden koronarokotteiden testejä, mutta jos tauti ei ole vaarallinen itselleni, eikä rokote välttämättä ole hirveän hyödyllinen lähipiirilleni, niin miksi sen ottaisi? Jos testeissä vieläpä kävellään sieltä mistä aita on matalin, niin silloin kyllä kierrän kaukaa. Saatan hyvin olla väärässäkin, joten tämä on silkkaa spekulaatiota. Jos normaalisti rokotteen markkinoille saattamiseen menee 10 vuotta, niin alle vuodessa tuon tekeminen tuntuu oudolta. Tuskin kaikki aikaisemmat tekijät olivat amatöörejä ja idiootteja? Toivon totisesti avointa keskustelua siitä, mikä tulevan rokotteen teho tulee olemaan, miten se on testattu ja mitä haittavaikutuksia sillä on todettu. Faktat esiin, niin jokainen voi ilman tunteita pohtia rokotteen hankkimisen järkevyyttä. Hysterialla tätä ei saa myydä. Tähän liittyen kirjoitinkin artikkelin: Koronarokote - Mitä siitä ajattelen.


Tehokkaampi suoja koronaan? - Oma näkemykseni

Ymmärrän kyllä monien argumentin siitä, että rokotteella ei suojella niinkään itseä, vaan muita. Tällainen "yhteisvastuullisuus" on kuitenkin vähän huono argumentti omasta mielestäni. Evoluutiopsykologian ja geenien kannalta yksilö ajaa kuitenkin aina viime kädessä omaa etuaan, koska itsekkyydellä maksimoidaan suvunjatkuminen. Kääntäen siis jos ei maksimoisi omaa etuaan olemalla itsekäs, niin joku muu maksimoisi ja saisi tästä etua. Voi kuulostaa julmalta, mutta oikeasti luonto toimii näin. Jostain syystä se on vain unohtunut monelta. Parempi näkökulma ja keskustelunavaus asiaan olisikin ehkä edistää luonnollista vastustuskykyä esimerkiksi lopettamalla tupakan poltto, vähentämällä liikakiloja, liikkumalla, syömällä hyvin ja ottamalla aurinkoa (D-vitamiini talvella purkista). Todennäköisesti tuo puree paljon enemmän egoistiseen ihmiseen, koska lähes kaikilla koronaan kuolleilla on useampi perussairaus, johon äsken luetelluilla asioilla on jonkinlainen yhteys. Esimerkiksi "maskipakolla" tällainen yhteys on aika vähäinen ja kirjastojen sulkemisella jo lähes olematon.


D-vitamiinipuutoksen esiintyvyys vs koronakuolemat. Jonkinlainen korrelaatio näyttää ilmeiseltä, joskin herää kysymys miksi muita Euroopan maita ei tästä löydy? Kuvan lähde

Esimerkiksi Britanniassa jaetaan vanhuksille ja riskiryhmille tänä talvena neljän kuukauden ajan D-vitamiinia ilmaiseksi (lähde BBC), kun testiryhmässä 82 %:lla sairaalaan tuoduista koronapotilaista oli todettu D-vitamiinin puutos. Vertailun vuoksi se oli kontrolliryhmässä noin 47 %:lla (tutkimuksen lähde). Samaa on ehdottanut Suomeen myös Päivi Räsänen. Jos THL:n pitäisi jotain tehdä, niin ensimmäiseksi suositus tuon D-vitamiinin syömisen aloittamisesta.

Toivottavasti olen väärässä, mutta jotenkin pelkään samaa, kuin perussuomalaisten Ossi Tiihonen. Ihmisille on luotu usko odotettavan koronarokotteen autuudesta. Jos se häviää, niin samalla häviäisi perustelu odotella koronarokotetta ja pitää erilaisia rajoituksia voimassa. Mitä mieltä olette? Lopetan artikkelin vielä saman henkilön erinomaiseen lainaukseen:


”Näin suhteettomien rajoitustoimenpiteiden käyttöönotto, rikkoessaan niin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, on oikeutettua vain silloin, jos on varma syy uskoa todella poikkeuksellisen vaarallisen viruksen uhkaavan meitä. Sen pitäisi olla paljon, paljon vaarallisempi kuin aiemmin tunnetut virukset. Onko meillä tieteellistä näyttöä siitä, että tämä uhka on todellinen covid-19 -viruksen kohdalla? Minun nähdäkseni tähän voi vastata yksinkertaisesti: EI. ”


Näin lopuksi vielä "Eikö terveys ole tärkeää -kortti, jonka joku varmasti nostaa esiin? Kyllä se on, mutta WHO on määritellyt hyvin terveyden ihan järjestön perustamisesta alkaen. Terveys ei ole pelkästään fyysistä hyvinvointia, vaan sekä henkistä-, että sosiaalista hyvinvointia. Nyt meiltä ollaan kaventamassa kahta viimeisintä, kun näennäisesti ollaan parantamassa ensimmäistä. Esimerkiksi Saksassa joukko lääkäreitä on jo allekirjoittanut vetoomuksen Angela Merkelille tällaisen pelkokoneiston pysäyttämiseksi. Kertoo ehkä jotain keskustelukulttuurin rajoittamisesta ja "väärien" mielipiteiden estosta, jos samanmielisten suomalaisten lääkärienkin pitää kirjoittaa asiasta nimimerkin takaa. Miksi järkevää keskustelua koronasta ei edes suvaita?

Jos lukijoilla on tähän artikkeliin hyviä argumentteja, niin otan mielelläni vastaan. Etenkin tuohon korona-rokotteen testaukseen ja tutkimukseen kaipaisin tietoa. Lukijoille vielä tiedoksi, että tyhjänpäiväiset louskutukset tulen kommenteista jättämään kokonaan julkaisematta. 


Aiheeseen liittyviä videoita

Englanninkielinen video: COVID Diagnosis with PCR, Misinterpreting results, Cycle threshold explained.


Kemia-lehdessä Elias Hakalehto esittelee yksinkertaisen keinon koronan torjuntaan: vasta-aineita muniva kana. Valitettavasti EU on hylännyt lupaavan idean, vaikka se olisi halvin, nopein ja tehokkain. Todennäköisesti sitä kehitetään sitten jossain muualla.



Koska Myytinkertojien mielenkiintoinen video koronahysteriasta käyden läpi tilastoja, maskipakkoa ja muun muassa rokotuksia on YouTuben arveluttavan sensuurin takia poistettu, niin alla linkki AlfaTV:n ohjelmaan: Erilaista asiaa koronasta. Suosittelen kaikkien katsovan loppuun asti. Keskustelemassa epidemiologi Mikko Paunio sekä kansalaisvaikuttaja Ossi Tiihonen. Aika hyvää evidenssiä esimerkiksi D-vitamiinin hyödyistä.



(Artikkeli julkaistu 8.10.2020 ja nyt päivitetty)


12 kommenttia:

  1. Influenssathan ovat hyvin monimuotoisia ja nopeasti muuntautuvia, korona taas on toistaiseksi vielä varsin homogeeninen yksittäinen "laji", jossa esiintyy toistaiseksi vain vähäisiä mutaatioita. Jos korona ei vain ehdi muuntumaan riittävän erilaisiksi kannoiksi ennen rokotteen tuloa ei ole syytä uskoa etteikö rokote voisi jopa hävittää koko taudin (olettaen toki, että riittävän suuri osa väestöstä maailmanlaajuisesti ottaa sen, mikä on varmasti iso haaste, mutta on se onnistunut ennenkin (vrt. isorokko). Tällä hetkellä usko rokotteen "autuuteen" on siis nykytiedon valossa mielestäni ihan perusteltua. Loppupeleissä on toki kyse siitä miten kukin asioita arvottaa - itse kestän nykyisiä rajoitteita ihan hyvin ilman että mielenterveyteni niistä kärsisi ja laittaisin vaikka maskipakonkin ainakin joukkoliikenteeseen sillä n. puolet väestöstä ei tunnu maskia käyttävän edes ruuhka-aikaan. Ovathan esim. vaatteetkiin julkisella paikalla pakollisia niin miksei sitten maskikin tietyissä tilanteissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koronavirus on kuitenkin RNA-virus, jolle on tyypillistä mutatoituminen. Jos moni jättäisi rokotteen välistä, niin tuskin korona kokonaan katoaisi ja jäisi siis kiertämään maailmaa. Silloin se luonnollisesti mutatoituisi, niin kuin influenssaviruksetkin. Vaikka näihinkin on rokote, ei se suojaa kokonaan ja lähes joka vuosi "reseptiä" joudutaan muokkaamaan. Hienoa, että olet noin optimistinen, mutta itse en jaa samaa näkemystä. Ainut positiivinen asia tietysti on, että tähän on käytetty paljon aikaa ja rahaa, joten voihan sieltä jotain hyödyllistäkin tulla. Tuotanto ja jakelu on varmasti myös paremmissa kantimissa, kuin isorokon aikaan. Pessimisti ei kuitenkaan pety.

      Tuo vaateargumentti oli todennäköisesti vähän provo, koska niistähän on todetusti enemmän hyötyä, kuin haittaa. Maskista paljon vähemmän.

      Poista
  2. Rokotteisiin näkökulmaa ja kokemuksia. Tässä suomennettu versio vaxxed 2:sta https://peertube.su/videos/watch/d05cc69f-c147-4689-b50d-ad9014710829

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi vaikutti tyypilliseltä jenkkimeiningiltä: Vain yksipuolinen näkökulma aiheeseen ja yritetään vedota tunteisiin. Totta kai isoilla rokotetilastoilla on tuo nurja puoli. Yhtä hyvin olisi voinut näyttää rokotteilla pelastettujakin. Oli siinä ja siinä, että olisin jättänyt videon kesken ja kommenttisi julkaisematta. Ei mielestäni tuonut mitään lisäarvoa aiheeseen.

      Päätin kuitenkin katsella pidemmälle ja loppu olikin yllättävän mielenkiintoista. Herätti ainakin ajatuksia ja pitää varmaan tutkia aihetta lisää. Olisi kuitenkin saanut suoralla kädellä leikata tuosta 1 h pois. OIkeastaan vain joku 20 min asiaa. Katoaa siis helposti kaiken hutun alle. Kiitos kuitenkin linkistä. Luultavasti ilman tätä käsitykseni aiheesta olisi hivenen toisenlainen.

      Poista
  3. Olisi hyvä kyllä erikseen korostaa, että Covid 19 -viruksen nukleiinihapon osoitus pcr-menetelmällä on laboratorio-olosuhteissa lähes 100% herkkä, mutta näin ei ole käytännön elämässä. Todellisuudessa tähän vaikuttaa ennen kaikkea puutteellinen näytteenottotekniikka. Todellinen herkkyys lienee korkeintaan 80%, kuten tuossa viittaamassasi artikkelissakin lukee. Aihetta on myös hieman sivuttu tässä kesällä julkaistussa Iivo Hetemäen kirjoittamassa tekstissä: https://www.duodecimlehti.fi/duo15670.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä. Ihan hyvää tekstiä ja potilastapaus oli mielenkiintoinen. Se on ihan totta, että laboratorio-olosuhteissa herkkyys on lähes 100 %. Näin sen olen mielestäni myös artikkeliinkin kirjoittanut. Miksi tätä sitten pitäisi vielä erikseen korostaa, sitä en ihan ymmärtänyt? Teoria on eri kuin käytäntö, jossa elämme.

      Eniten tässä häiritsee juurikin se avoimuuden puute. Miksi esimerkiksi THL ei kunnolla avaa tätä herkkyyttä ja tarkkuutta käytetyssä laitteistossa? Ei näitä tietoja ihan helposti tavallinen pulliainen esiin kaiva. Linkkaamassasi jutussakin ne olivat erilaiset, kuin kirjoittamassani jutussa. Mitä edes lähes 100 % tarkoittaa, kun jo prosenteilla on suurta merkitystä, kun tehdään diagnostiikkaa suurille massoille.

      Poista
  4. Jos testien tarkkuus on 96%, niin eikö silloin pitäisi aina tulla vähintään 4% positiivisia tuloksia? THL:n tilastojen mukaan kuitenkin vain 1% testeistä on ollut positiivinen, joten tarkkuuden täytyy olla *vähintään* 99%?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen kysymys ja nyt ollaan ihan siellä ongelman ytimessä. Tuo on itse asiassa niin yksinkertainen lähestymistapa asiaan, että jostain syystä en edes itse miettinyt moista. Sokaistuin vain näistä luvuista, enkä nähnyt metsää puilta. Oikeastaan vähän hävettää.

      Jos testien tarkkuus on 96 %, niin silloin pitäisi tosiaan tulla vähintään 4 % positiivisia tuloksia. Testatuista siis 4 % antaa väärän positiivisen ja siihen päälle ne oikeat positiiviset. Jos THL:n tilastojen mukaan noin 1 % testeistä on ollut positiivisia, niin tarkkuuden pitää olla vähintään 99 %, jos kaikki näistä olisivat vääriä positiivisia.

      Näin ei tietenkään ole, joten tarkkuuden pitää olla vieläkin enemmän ja oikeita positiivisia siis vähemmän. Muussa tapauksessa luvuissa ei ole enää mitään mieltä. Jos tarkkuus olisi 99,7 % ja herkkyys 100 %, kun koronapositiivisia olisi yhteensä 1 %, niin silloin 30 % tästä olisi vääriä positiivisia ja oikeat tulokset dominoisivat. On tuossa silti aika paljon virhettä. Pitää myös muistaa, että herkkyys tuskin on täysin 100 %, kun ei toimita laboratorio-olosuhteissa.

      Itse näkisin tuon myös matemaattisesti raja-arvon kautta. Jostain syystä positiivisten osuus näyttää kumulatiivisesti laskevan tähän 1 % tasoon. Jos oikeat positiiviset dominoisivat tuloksissa ja yhä suurempi osuus ihmisistä sairastuu, niin eikö tämä positiivisten osuus silloin vaihtelisi ja olisi nousussa, kuten se teki keväällä?

      Olen kaukana asiantuntijasta, joten tee ison hypoteesin. Otetaan THL:n koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen tuloksista oletus, että koronaa on noin 0,310 % väestöstä (MNT-positiiviset 12 kpl/ näytteet 3866 kpl). Oletetaan herkkyyden kenttäolosuhteissa olevan vain 70 %. Jotta päästäisiin tilastoissa tuohon 1 % tasolle kaikissa positiivisissa, niin tarkkuus olisi 99,22.

      Onko sinulla omaa näkemystä asiaan? Tekisi mieli kysäistä tätä suoraan vaikka THL:ltä, mutta tuskinpa vastausta saisin...

      Poista
  5. Vaikka itse en ole missään riskiryhmässä, ja edes välittömässä lähipiirissäni ei ole ketään riskiryhmäläistä, ei se tarkoita etteikö rokotteesta ole mitään hyötyä. Jos rokote estää esim. 70% potentiaalisista tartunnoista, tarkoittaa ettei tauti enää pääse ryöpsähtämään hallitsemattomaksi epidemiaksi. Koronan yksi ongelmahan on, että se on erittäin helposti tarttuva, toisin kuin vaikkapa influenssa. Lisäksi oireettomat ovat juuri niitä, jotka tautia eniten levittävät. Jos suurin osa esim. Suomen terveistä aikuisista ihmisistä ottaa rokotteen, ei sillä suojella niinkään itseä, vaan muilta itseltämme. Näin ollen epidemia hiipuu samanlaiseksi kuin esim. influenssa. influenssa on ikävä tauti monelle, ja riskiryhmäläisille jopa kohtalokas. Mutta se ei ole vuosikymmeniin laittanut terveydenhoitoa missään päin maailmaa samanlaiselle koetukselle kuin mitä korona teki todella nopeassa ajassa. Juuri tätähän rokotteella yritetään estää. On erittäin todennäköistä, että korona tulee jäämään keskuuteemme todella pitkäksi ajaksi. Mutta rokotteella voidaan sen vaikutuksia minimoida, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
    Mitä tulee testien tarkkuuteen, niin itselläni ei ole mitään kapasiteettia lähteä arvioimaan esittämäsi lukuja suuntaan tai toiseen. Mutta koitan ajatella asiaa maalaisjärjellä. Miksi esim. yhtäkkiä Vaasassa tulee satoja positiivia tuloksia, kun testataan aiemmin positiivisiin tuloksiin kontaktissa olleita, kun aiemmin ei tullut käytännössä yhtään. Samoin on monen muun paikan suhteen ollut. Voi siellä olla joitain vääriä positiivisiakin. Mutta itsestäni tuntuu loogisesti ajateltuna siltä, että testien tarkkuus on erittäin hyvä ihan vain näiden esimerkkien valossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa kyllä juuri noin, mutta sisältää aika monta muttaa, kuten tehokkuus, sen kesto ja laajuus, rokotteen turvallisuus jne. Vertaus influenssaan vähän ontuu, koska sekin on hyvin tarttuva ja juuri vanhempi ja heikkokuntoisempi väestö siihen kuolee. Koska koronaa osataan nyt hoitaa, ei se tule laittamaan terveydenhoitoa polvilleen. Voidaan lyödä vaikka vetoa, että kaikki eivät koskaan tule ottamaan koronarokotetta, koska siitä ei ole heille tarpeeksi hyötyä haitat huomioiden. Eihän näin toimita influenssarokotteen kanssakaan.

      Tällainen "yhteisvastuullisuus" on vähän huono argumentti, vaikka sen pointin toki ymmärrän. Evoluutiopsykologian ja geenien kannalta yksilö ajaa kuitenkin aina omaa etuaan, koska itsekkyydellä maksimoidaan suvunjatkuminen. Parempi olisi ehkä edistää luonnollista vastustuskykyä esim lopettamalla tupakan poltto, vähentämällä liikakiloja, liikkumalla, syömällä hyvin ja ottamalla aurinkoa (D-vitamiini). Todennäköisesti tuo puree paljon enemmän egoistiseen ihmiseen, koska lähes kaikilla koronaan kuolleilla on useampi perussairaus, johon äsken luetelluilla asioilla on jonkinlainen yhteys.

      Maalaisjärki on usein ihan pätevä väline. Jos Vaasassa testausmäärä ei hirveästi nouse ja yhtäkkiä tulee satoja positiivisia tuloksia, niin silloin virheiden määrä on todennäköisesti pieni. En tiedä miten siellä luvut historian valossa menevät, mutta nopealla vilkaisulla 18.10 testattiin noin sata ja todetut nousivat 796 henkilöön (eilen 760). Ei tuota oikein mitenkään muuten selitä, kuin miten itse juuri kuvasit.

      Poista
  6. En ihan ymmärrä mitä kirjoitat koronatestauksesta tai oikeastaan testien tarkkuudesta. Akuutisti sairastuneille tehtävä testi on eri kuin vasta-ainetesti. Turun Sanomien blogi ja THL:n PowerPoint viittaavat vasta-ainetestiin ja THL:n mainitsema tarkkuus koskee siis nimenomaan vasta-ainetestiä niinkuin dian otsikossakin lukee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tuo osa tekstistä on kieltämättä epäselvästi kirjoitettu ja vaatisi lisää selkeyttä. Yritän tehdä siitä johdonmukaisemman ensi viikon aikana, kun vain kerkiän. THL:n kuvat ovat tuossa oikeastaan sen takia, että ne ovat mielestäni todella selkeitä, jotta asian ymmärtää. Rehellisesti sanoen tuo osa tekstiä on julkaistu raakileena, kun en kaikkea materiaalia kerennyt lukea ja halusin osittain työn puolesta tuon tekstin julkaista.

      Eiköhän kommenttisi saa asiaan kohta vähän rotia. Palaapa asiaan viikon päästä ja kerro mitä sitten tykkäät.

      Poista