3. maaliskuuta 2016

Ryhmäeläkevakuutuksen veroetu ja sen merkitys

Anonyymi oli kommentoinut erittäin hyvin Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu -artikkelia koskien ryhmähenkivakuutuksen veroetua, jota en siinä artikkelissa ymmärtänyt huomioida. Kommentoijalle kiitos. Kommentit ja esimerkki oli itse asiassa niin hyvä, että se ansaitsee mielestäni tässä ihan oman mainintansa ja vähän syvällisemmän läpikäynnin kahdella eri esimerkillä. Tuntuu oikeastaan vähän surulliselta ja hämmentävältä, että kukaan muu ei tätä "virhettä" ollut tajunnut. Artikkeli on kuitenkin julkaistu jo reilu vuosi sitten ja päivitetty uudestaan vähän aikaa sitten. Ehkä ketään ei vain asia kiinnostanut, tai blogimaailman ja lukijoiden kollektiivinen älykkyys itseni lisäksi ei sitten vain riittänyt veroedun huomaamiseen. Kumpi onkaan sitten pahempi asia...?



Allekirjoitan edelleen kaiken, mitä ryhmäeläkevakuutuksesta sanoin. Se on kallis ja vähentää vaihtoehtoja rahojen sijoittamisen suhteen. Siitä voi olla periaatteessa hyötyä työnantajan, työntekijän ja ainakin ryhmäeläkevakuutusta myyvän finanssitalon näkökulmasta. En pidä lisäeläkejärjestelyä myöskään parhaana mahdollisena tapana pitää työntekijöitä talossa, vaan siihen vaikutetaan enemmän työhyvinvoinnilla, työsuunnittelulla jne asioita parantamalla. Ryhmäeläkevakuutuksessa on kuitenkin se merkittävä etu, että siihen sijoitetuista varoista ei aluksi makseta veroja. Esimerkiksi 1 500 euroa sijoitettuna ryhmäeläkevakuutukseen on siis enemmän kuin suora 1 500 euron bonus työntekijälle, josta hänen pitää luonnollisesti maksaa verot ansiotuloveroprosentin muodossa. Itselläni ansiotuloveroprosentti on pieni (9 %), mutta jos asiassa ollaan tarkkoina (alkuperäinen verotus on tehty eurolleen), niin homma menee marginaaliveroprosentin mukaan. Itselläni se olisi siis 27,5 %. 1 500 euron bonus on siis verojen jälkeen vain 1 088 euroa, jotka voi sitten itse sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Alla olevassa esimerkissä on vertailtu halpaa, koko maailmaan sijoittavaa osakeindeksiä (kulut 0,2 % vuodessa) ja Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelua (Agressiivinen, maksimi osakepaino, kulut 1,44 %, kulut kuukausikatsauksesta). Tähän päälle tietenkin vielä 0,6 % hoitopalkkio Sesam-ryhmäeläkevakuutuksesta. Yhteensä siis kulut tässä ryhmäeläkevakuutuksessa 1,44 + 0,6 = 2,04 % vuodessa. Sekä indeksi että ryhmäeläkevakuutus sijoittavat osakkeisiin ja molempien tuotto-odotuksiksi oletetaan ennen kuluja 7 % vuodessa. Ensimmäisessä esimerkissä on tilanne, jossa yritys maksaa työntekijälle vuosittain 1 500 euron bonuksen. Lisäeläkevakuutukseen tämä bonus menee tietenkin suoraan, mutta indeksiin sijoittava joutuu maksamaan bonuksesta ensiksi marginaaliveroprosentin verran veroja. Indeksiin sijoittava saa siis jokavuotisista bonuksesta sijoituksiinsa vain 1 088 euroa vuosittain. Vaikka sijoitettava pääoma onkin paljon pienempi, niin ryhmäeläkevakuutuksen kulut tekevät sen, että vajaan 30 vuoden päästä indeksi saa sijoitusvakuutuksesta selkävoiton ja menee ohi.

Lopputuloksessa pitää luonnollisesti myös huomioida verot, joita ei luojakaan tiedä tulevaisuudessa. Indeksin kohdalla kyseessä on pääomatulovero, joka on tällä hetkellä 30 %. Vain tuotosta maksetaan veroa. Ryhmäeläkevakuutuksessa koko pottia verotetaan samoin kuin ansiotuloista maksettaisiin veroa. Ryhmäeläkevakuutuksen tuottoja voi alkaa nauttia kuitenkin vasta eläkkeellä. Eläkkeensaajilla marginaaliveroprosentti nousee kuitenkin nopeasti noin 11 000 euron vuositulojen jälkeen noin 42 % -yksikön kohdalle (veronmaksajain tilasto), joten tältäkin osin sijoitusvakuutus ottaa veroissa indeksin pienemmältä 30 % pääomatuloveroprosentilta turpiin.

Toisaalta jos vuositulot eläkkeellä ovat pienet ja eläisi pelkän takuueläkkeen varassa (noin 9 202 e/vuosi vuonna 2016), niin ryhmäeläkevakuutuksen tuottoa voisi pienesti nostaa jopa veroitta, eli veroprosentilla nolla. Huikeaa! Paljon siis riippuu itse lopullisesta veroprosentista, eli oikeastaan siitä, kuinka suurta summaa ja missä ajassa ajattelit ryhmäeläkevakuutuksesta pääomaa nostaa. Tässä esimerkissä näillä tuotto- ja kustannusrakenteilla ryhmäeläkevakuutus peittoaa indeksin, jos ja vain jos eläkkeensaajan marginaaliveroprosentti on alle 12 % tuottoa nostettaessa. Periaatteessa siis mahdollista, mutta ei hirveän todennäköistä.



Harva tuskin on yhden työnantajan palveluksessa reilu 30 vuotta. Toinen vertailu saman indeksin ja ryhmäeläkevakuutuksen kesken on tehty samoilla oletuksilla kuin aikaisemminkin, mutta nyt bonusta kerryttävä aika on vain 5 ensimmäistä vuotta. Tämän jälkeen työntekijä irtisanoutuu bonusta maksavasta työpaikastaan ja pelkästään jo sijoitetut varat tuottavat ja kasvavat korkoa korolle. Tässä esimerkissä indeksi peittoaa sijoitusvakuutuksen jo 20 vuoden sijoitushorisontin kohdalla ja jos säästöaika on 38 vuotta (aloitetaan kun henkilö täyttää 30 ja loppuu 68 vuotiaana), niin veroillakaan ei enää ole merkitystä voittajan kohdalla. Ryhmäeläkevakuutus häviää jo indeksille, vaikka sen tuoton saisi nostaa verottomastikin. Tällöin euromääräiset summat olisivat lähes samat.



Kumpi on siis voittaja? Lukija saa itse päättää. Hyvällä tuurilla ja nuukasti rahaa tarvitsevana ryhmäeläkevakuutuksen tuottoja voisi ehkä nostaa verottomasti. Toisaalta pääomatuloveroprosenttikaan ei ole kiveen hakattu ja varoja voi nostaa verottomasti 1 000 euron verran vuodessa. Hankintameno-olettamallakin voi voitoista maksettavia veroja ehkä vähän pienentää. Pääomatuloveroa ei tosin voi mitenkään kokonaan välttää. Jos kuitenkin sijoitat itse omia varojasi suoraan osakkeisiin, johonkin ETF-tuotteeseen tai vaikkapa Nordnetin superrahastoon, niin et ole ainakaan sen armoilla, mitä poliitikot ja lainsäätäjät päättävät tulevista veroprosenteista. Vapaus päättää omista rahoistasi on aina hyvä juttu.

6 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu ja kuvasit asian juuri kuten se onkin. Ryhmäeläkeratkaisu ei ole läpeensä huono, tosi hyvä silloin, jos ei ole sijoittamisesta lainkaan kiinnostunut. Tietoiselle aiheeseen vihkiyteneelle kaksiteräinen miekka. Itse, jos saisin valita, ottaisin jonkinlaisen mix-ratkaisun; bonuksesta osa eläkkeeseen, sellaista johon ei voi koskea 100 % osakepainolla, ja loppu verojen jälkeen käteen. Jos sijoittamista muuten ajattelee, itse kun en ikinä minkäänlaista rahastoa ole omistanut, en ikinä laittaisi rahaa tuollaisen kustannusrakenteen ratkaisuun.

    T: Sama anonyymi

    VastaaPoista
  2. Lisäksi ryhmäeläkevakuutus on työnantajan keino ohjata bonukset työntekijälle pitkäaikaissäästöön ja eläkkeen turvaksi. Usein työntekijä itse käyttäisi rahallisen bonuksen vain hetkelliseen elitason parantamiseen, joten näen tällä ohjausvaikutuksellakin olevan arvonsa pitkäaikaisen hyvinvoinnin tuottamisen kannalta.

    Meillä on töissä tällä hetkellä käytössä LähiTapiolan ryhmäeläkevakuutus johon vuosibonuksemme menevät. Eräs työntekijämme teki esimerkkilaskelmat ryhmäeläkevakuutuksen ja suoran sijoituksen välillä seuraavilla oletuksilla:

    - Henkilö on täyttänyt juuri 42 vuotta ensimmäisen bonuksen saadessaan ja jää eläkkelle täyttäessään 65 vuotta
    - Luovutusvoitoista maksetaan myös tulevaisuudessa veroa 30 % (voi nostaa vaikka koko summan kerralla)
    - Henkilön ennakonpidätysprosentti hänen ollessaan eläkkeellä on 30 % (jakaa lisäeläkkeen noston useammalle vuodelle).
    - Varat sijotetaan molemmissa tapauksissa rahastoon, josta ei peritä merkintä- tai lunastuspalkkiota
    - Rahasto johon varat sijoitetaan tuottaa hoitopalkkion perimisen ja inflaation huomioimisen jälkeen keskimäärin 3 % vuodessa
    - Vakuutusyhtiö perii "vakuutuskuoresta" 3 % kertamaksun, kun raha maksetaan vakuutukseen ja 0,64 % pääomasta vuotuista palkkiota
    - Vakuutusvaihtoehtoon rahaa laitetaan 2 700 EUR per vuosi
    - Suoran rahastosijoituksen vaihtoehtoon rahaa laitetaan 1 400 EUR per vuosi

    Vakuutuskuoren nettotuotto verojen jälkeen oli näillä laskelmilla 58289,39€ ja suoran sijoituksen 43,817,94€. Eli huomattava etu vakuutuskuorella. Lisäksi LähiTapiolasta pystyy erityisperusteilla (kuten työkyvyttömyys ja pitkäaikais työttömyys) nostamaan varat jo aiemmin.

    Tein myös hieman jatkolaskelmia kasvattamalla säästöaikaa 39 vuoteen (eli jos henkilö olisikin hieman alle 30) ja lopputulos oli edelleen vakuutuskuorelle edullinen 115248€ vs 70789€. Suoran sijoituksen summa 1400€ käsittääkseni tuli taloushallintomme arviosta paljonko tuosta 2700€ summasta jäisi käteen jos summa maksettaisiin palkkana. Laskin myös jos nettona käteen jäisikin 1600€. Tällöin suora sijoitus tuottaisi 39 vuoden aikana 80902€, eli edelleen vakuutuskuori olisi tuottoisampi. Vasta kun vuosittain käteen jäävä osuus olisi 2200€, pääsee suora sijoitus samoihin lukemiin ryhmäeläkevakuutuksen kanssa. Tämä 2200€ käteen jäävä osuus lienee kuitenkin käytännössä mahdottomuus 2700€ summasta (sivukulut, verot, jne.)

    Olemme käyneet näistä asioista paljon sisäistä keskustelua työpaikallani ja ainakin minulle on herännyt paljon ajatuksia tästä. Ilmaisia lounaita ei tietenkään ole, LähiTapiolakin koittaa kuitenkin tehdä bisnestä. Keskustelussa tuotiin kuitenkin ilmi että LähiTapiola lienee yksi halvimmista tälläisen palvelun tarjoajista. Emme voi tietää tulevaa verotusta näiden osalta. Lisäeläkejärjestelyihin sisältyy aina myös poliittinen riski. Nämä laskelmat kuitenkin osoittavat että tuon riskin kantaminen saattaa tuottaa hyvääkin hedelmää pitkässä juoksussa. Jos tässä kuulostaa jokin virheelliseltä niin korjatkaa! Siinä tapauksessa tämä olisi hyödyllistä pohdintaa meille töihinkin vietäväksi.

    Voin luultavasti julkaista .xlsx tiedostonkin näistä laskelmista tarvittaessa, jota muokkaamalla voi laskea erilaisia versioita eri summilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kommenteista. Taulukkolaskentaohjelma on siitä kätevä, että sillä saa laskettua kaikenlaisia skenaarioita tietyillä lähtöarvoilla. Oletuksia muuttamalla päädytään sitten johonkin toiseen lopputulokseen. Mielenkiintoinen esimerkkilaskelma, enkä kiistä sen lopputulosta. Kuten omassakin esimerkissäni, niin tässäkin on niin monta muuttujaa ja vuosien/vuosikymmenien kuluessa mitä tahansa voi tapahtua.

      Ainut mikä jäi vaivaamaan laskelmassa oli tuo vakuutusvaihtoehdon 2 700 euron ja rahastosijoituksen 1 400 euron huima ero. Miten taloushallinto tuon luvun sai? Ero tuntuu hurjan suurelta. Eikö vakuutusvaihtoehdosta/bonuksesta muka oteta mitään veroja/maksuja, kuten 1 400 euron puhtaasta palkasta? Yritysten taloushallintopuoli ei ole niin hyvin hallussa.

      Yleisesti sanotaan, että työnantajan kulu työntekijästä on noin 1,7 kertaa nettopalkka. Tämän perusteella ryhmäeläkevakuutukseen sijoitettava summa voisi ihan maksimissaan olla 1 400 x 1,7 = 2 380 euroa. Tai toisinpäin sanoen suoran sijoituksen pitäisi olla minimissään 1 588 euroa. Pyytäisin kyllä taloushallinnolta perustelut tuon luvun käyttöön. Ei tämä tosin lopputulemaa muuta, kuten hyvin laskeskelitkin myös muilla luvuilla.

      Poista
    2. Oletan että ero johtuisi korkeasta henkilökohtaisesta verotuksesta, ja huomasin nyt että tuossa esimerkissä taloushallinto oli käyttänyt henkilökohtaisena veroprosenttina 30%, eli laskelma pohjautui siihen että 2000€ jäisi bruttopalkaksi tuosta 2700€ säästösummasta jos se maksetaan suoraan.

      Eli kannustinrahasta 2700€ menee ainakin lakisääteiset palkan maksuun liittyvät maksut, eläkevakuutusmaksut ja henkilökohtaiset verot jos se halutaan rahana.

      Ps. Hyvä blogi ja mukavasti sivuaa myös muitakin aiheita kuin sijoittamista.

      Poista
    3. 2 700 euron bruttopalkasta vähennetään pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (noin 26 %), josta saadaan 2 000 euroa. Tästä henkilökohtainen veroprosentti pois (oletus 30 %), niin päästään tuohon lukuun 1400 euroa. Vakuutusvaihtoehdon 2 700 on kokonaan verovapaata. Selkis.

      Toinen asia sitten on, voiko/onko järkevää verrata näitä kahta lukua edes keskenään. Vakuutusvaihtoehto ei kerrytä eläkettä. Sen osuus jää siis uupumaan vertailusta. Jos oletetaan alkuperäisessä esimerkissä eläkettä kerryttävän summan olevan tuo noin 2 000 euroa, josta eläkekertymä olisi 1,5 %/vuodessa. 42-65 vuodessa eläkettä kerryttävä summa olisi noin 46 000 euroa (2 000 e * 23). Tästä eläke olisi 690 euroa/vuosi, eikä hommassa vielä ole huomioitu indeksin korottavaa vaikutusta, joka olisi todennäköisesti jo merkittävä.

      Jos henkilö vielä eläisi 65-vuoden eläköitymisen jälkeen 20 vuotta (85 vuotiaaksi), niin eläkettä tulisi kumulatiivisesti tuo 690 e/vuosi * 20 vuotta = 13 8000 euroa. Tuosta tietysti pois vielä eläkeläisen veroprosentti (vaikkapa oletus 30 %), niin summa on karkeasti 10 000 euroa.

      Jos tämä huomioidaan (niin kuin ehkä pitäisi) ja eläkkeen sekä eläkepalkan indeksitarkastukset otettaisiin mukaan, niin taisto vaihtoehtojen välillä menee aika tasoihin. Haastavaa tämä vertailu todellakin on...

      Poista
  3. Vakuutusmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja, mikä lisää myös houkuttelevuutta yritykselle, sen lisäksi että sivukuluja ei tarvitse maksaa kuten palkasta.

    VastaaPoista