18. maaliskuuta 2019

Postijärjestelmän päätemaksu - Maksatko naapurisi säästöt verkkokaupassa?

Verkkokaupoista ostaminen on se juttu. Kukapa ei suosisi sitä kivijalkakauppojen sijaan. Voit tehdä ostoksia milloin haluat, vertailla ja kilpailuttaa kaiken helposti. Saat haluamasi tuotteen yleensä halvemmalla ulkomailta, kuin vaikkapa täältä kotimaasta. Ei ihme, että verkkokauppa kasvaa ja kukoistaa. Sehän on vain hyvä asia, eikö? Asioilla on yleensä kuitenkin myös se toinen puoli, jota moni ei tule ajatelleeksi. Ehkä pitäisi. Todennäköisesti sinäkään et ole näitä asioita tajunnut pysähtyä miettimään. Siksi ajattelinkin nostaa näitä asioita esille. Riittää, että edes yksi vaivautuu asioita miettimään ja mahdollisesti muuttamaan kulutuskäyttäytymistään.





Ilmainen palautus on harvoin ympäristölle hyväksi


Moni sulkee silmänsä esimerkiksi verkkokaupoista turhaan tilattujen tuotteiden ympäristövaikutuksilta. Esimerkiksi verkkojätti Amazon heittää palautustuotteitansa surutta roskiin, kertoo Kauppalehti.

"Tuotteen saaminen myyntikuntoon voi maksaa valmistusta enemmän, mikä johdattaa vaatteet polttoon ja kodinkoneet jätepuristimiin". 

Amazon ei varmasti ole ainut verkkokauppa, joka näin toimii. Logiikka on varmasti bisneksen kannalta ihan ymmärrettävä, mutta maapallon resursseja miettien tuossa ei kyllä ole mitään järkeä. Syydetään rahaa ja materiaalia suoraan roskiin. Ihan puistattaa.

Ihmiset eivät vain tajua tekojensa ympäristövaikutusta, kun palautus on ilmaista. Nyt maalla, merellä ja ilmassa seikkailee koko ajan palautettua tavaraa edestakaisin. Jos yksi etelänmatka lentokoneella saa sinut jo potemaan huonoa omaatuntoa, niin mitä pitäisikään tuntea, kun palautatkin kasan sopimattomia vaatteita johonkin rättikauppaan kaukana täältä. Pahimmassa tapauksessa ne verkkokaupan kautta ostetut vaatteet saavat konttipaikan lentokoneesta ja poltetaan sitten määränpäässä. Edellä kerrottu esimerkki oli tietenkin vähän provosoiva. Todennäköisesti vaatteet lähtevät laivalla takaisin ja osa saadaan varmasti vielä käyttökuntoon ja myyntiin, mutta esimerkin oli tarkoituskin herätellä lukijaa.

Valitettavasti tarkkoja lukuja palautuksista ja niiden kustannuksista ei ole, vaatekauppojen kohdalla luku on kuitenkin muita suuremmissa lukemissa. Huhujen mukaan esimerkiksi Zalandolta ostetuista vaatteista palautetaan eri arvioiden mukaan 50–70 prosenttia. Helsingin Sanomien mukaan Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään juurikin tätä palautus-asiaa. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan noin 51 prosenttia verkkokaupoista vaatteita tilanneista palauttaa hankkimistaan vaatteista alle viidenneksen. Ei siis niin paha, kuin voisi kuvitella, mutta ei todellakaan kestävällä pohjalla. Palautusta nostaa vieläpä liian myönteisten arvostelujen ongelma: Yhden pykälän nousu tuotearvostelun pistemäärässä sai ostopäätösten todennäköisyyden nousemaan liki 10 prosentilla, mutta mikäli tuotteen todellinen laatu ei vastaakaan asiakkaan odotuksia, nousee myös verkkokaupan palautusprosentti.



Postijärjestelmän päätemaksu - Kiinalainen kiittää ja nauraa matkalla pankkiin


"Aamupäivä Postin jakelukeskuksessa Helsingin Ilmalassa. Pikkupaketteja kulkee tasaisena virtana ja jokainen lajitellaan käsin. Mitä ihmettä? Missä on automaattinen käsittely? Ei missään, kun on kyse kiinalaisista kirjepaketeista, kertoo Kaleva. Posti on helisemässä Kiinasta tulevan kirjevyöryn kanssa. Viime vuonna niitä käsiteltiin noin 15 miljoonaa kappaletta (vertailun vuoksi yhteensä 40 miljoonaa pakettia saapui ulkomailta) ja kova tahti jatkuu", kertoo Kaleva. Kirjelähetys on verkkokaupalle halvin tapa lähettää toimituksia. Kiinalaisten lähettämissä kirjepaketeissa ei ole sellaista seurantajärjestelmää, jota Posti voisi hyödyntää. Suurimmassa osassa lähetyksen tietoja ei ole digitaalisessa muodossa. Siksi paketit joudutaan käsittelemään käsin.

Ja tämä käsittely on kallista. Sitä yritetään korvata päätemaksulla, joka vaihtelee kymmenistä senteistä muutamaan euroon. Maailman postiliiton (UPU) sopimuksiin perustuva jakelukorvaus (eli päätemaksu) Euroopan posteille on hyvin pieni, eikä se kata todellisia kuljetus- ja lajittelukustannuksia. Järjestelmä on luotu ennen kuin koko verkkokauppaa oli olemassa. Alun perin sen oli tarkoitus tukea köyhien maiden kasvua, mutta kun Kiinasta tuli verkkokapan supervalta ja maailman toiseksi suurin talous, se tuskin tarvitsee tällaista yritystukea.

Todennäköisesti et ole koskaan kuullutkaan tästä päätemaksusta. Itse en ainakaan ole ollut siitä tietoinen, kuin vasta äsken Kauppalehden uutisessa. Tiivistetään siis asian ongelma ja järjettömyys: Jokaisesta kiinalaisesta pikkupaketista, joka maahamme saapuu (noin 15 miljoonaa kappaletta) tulee tappiota postille. Me tavalliset veronmaksajat maksamme sitten nämä tappiot vielä kalliimpina postin hintoina kotimaassa. Helvetin reilua? Jos mietit miksi Kiinasta tänne postitus on niin halpaa verrattuna kotimaan hintoihin, niin tässäpä yksi iso syy. Suomen Postia on tässä asiassa mahdoton kritisoida, vaikka sen toiminnassa tehostamista saattaisikin olla. Tutkimuksen mukaan kotimaisen postin lähetysmaksu on 46 prosenttia kalliimpi kuin saapuvan postin päätemaksu, kertoo Kauppalehti. Ruotsissa ero on 57 prosenttia ja Amerikassa jopa 70 %.

Posti Groupin tytäryhtiön, Posti Oy:n tunnusluvut Asiakastiedosta.


Todellisia posti- ja käsittelykustannuksia pienempi päätemaksu aiheuttaa Suomen Postille kymmenen miljoonan euron menetykset vuosittain. Vertailun vuoksi Posti teki vuonna 2017 liikevaihtoa noin 1 330 miljoonaa ja voittoa noin 22 miljoonaa (liikevoitto % oli 2). Puolet Posti Oy:n tuloksesta meni siis päätemaksuun ja jos trendi on sama, kuin se on pitkään ollut, niin vuonna 2018 päätemaksu on jo lähes sama kuin Posti Oy:n koko tulos. Suomi siis tukee Kiinaa 10:llä miljoonalla eurolla. Kiinalainen kiittää ja kuittaa, laittaa rahat taskuunsa ja lähettää tänne lisää halpaa krääsää alennuksella todellisiin postikuluihin nähden. Joku voisi väittää hivenen epäreiluksi kilpailuksi, jossa hyöty kaupan kasvusta jää Kiinaan.

USA sanoo irtaantuvansa tästä 144-vuotisesta sopimuksesta, johon verkko­kaupan halpuus osittain perustui. USA:ssa tämän "tuen" hintalappu maan postilaitokselle on noin 170-300 miljoonaa dollaria, kertoo Washington Post. Postiliitossa kaikilla mailla on yksi ääni, joten paremman sopimuksen saneleminen on kuitenkin hankalaa. Maa tuskin on myöskään vetäytymässä yksipuolisesti sopimuksesta, koska silloin se joutuu solmimaan kaikkien maiden kanssa omat sopimuksensa, kertoo Helsingin Sanomat. Pitäisikö Suomenkin tehdä tässä asiassa jotain?

Missä ovat yhtenäiset pelisäännöt ja verotuskäytäntö verkkokaupassa? Kun EU-maiden kansalaiset tekevät ostoksia unionin ulkopuolella olevista verkkokaupoista, niin EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan vero voidaan jättää perimättä enintään 22 euron arvoisista lähetyksistä. Suomi on päättänyt käyttää tätä mahdollisuutta. On kuitenkin hyvä huomata, että 95 prosenttia Kiinasta tilattavista lähetyksistä jää arvoltaan alle tuon 22 euron rajan, eli arvonlisäveroa ei tarvitse huomioida, kertoo Kaleva. EU-tasolla on jo päätetty, että veroetu poistuu vuonna 2021, mutta esimerkiksi Ruotsi perii jo nyt arvonlisäveron alle 22 euron lähetyksistä. Se miksi arvonlisäveroa ei nyt peritä halvasta tuotteesta johtui varmaan aikoinaan siitä, että euron arvoisesta tuotteesta saatava 24 senttiä ei varmaankaan riittänyt kattamaan sen perinnästä aiheutuvia käsittelykustannuksia. Nykymaailmassa veronkannon kustannukset taitavat olla toisin?

Verkkokauppaostoksissa on todellakin jotain hivenen pielessä, kun asiaa vähän tarkemmalla kammalla perkaa. Päätemaksun ja arvonlisäverottomuuden takia kiinalaisen kauppiaan etu voi olla jopa yli 400 prosenttia parempi kate, kertoo Kauppalehti. Kyllä kelpaa.


4 kommenttia:

  1. Hyvää pohdintaa! Mä itse pyrin vähentämään (tai jättämään kokonaan välistä) halpisostokset kiinasta. Onhan se halpaa mutta juuri kun se on liian halpaa. Mielummin maksan 4x enemmän tuotteesta, joka on varmasti toimiva Suomen standardeilla, takuu pelaa jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentista tuli muuten mieleen, että kiinalaisissa tuotteissa kannattaa muistaa myös kopioriski. Vaikka tuote sinänsä vaikuttaisi identtiseltä alkuperäistuotteen kanssa, ei se sitä välttämättä ole. Etsiskelin joskus MacBook Airiini uutta laturia. Kiinalainen olisi ollut huomattavasti originaalia halvempi. Liian halpa hinta kuitenkin mietitytti ja kun vähän googlettaa, niin tietää miksi. Ulkonäkö sama, mutta jo painossa eroa. Kun laturin avaa, niin "kopion" sisältö sitten aika tyhjää. Kaikki suojauselektroniikka yms puuttuu. Jäi kiinalainen kopio ostamatta.

      Poista
  2. Sitten seuraavaksi pohdintaa siitä, mitä jää kun alat boikotoida kaikkia Kiinassa valmistettuja tuotteita. Jokainen suomalaisen säästämä euro on Suomeen jäänyt euro.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni ei ole mitään periaatteellista tarvetta boikotoida kaikkia Kiinassa valmistettuja tuotteita. Niiden ostoa voi tuskin välttää ja varmasti sielläkin tehdään hyvää tavaraa ihan tarpeeseen. Sitten on tietysti tuo kopio ja piraattituotteet, joita kommentoinkin aikaisemmassa vastauksessa.

      Mitä sitten edes tarkoittaa Kiinassa valmistettu? Jos materiaali on tuotu Kiinasta, mutta tuotteen kokoaminen ja pakkaus on Euroopassa, niin pitäisikö boikotoida? Tai sitten toisinpäin? Valmistusketjut voivat olla sen verran mutkikkaita ja vaikutukset laaja-alaisia, että ei ehkä maksa vaivaa...

      Kyseenalaistan kuitenkin kaiken kertakäyttökrääsän oston. Suhtaudun myös kriittisesti juurikin tässä artikkelissa kerrottuun "halpaan" verkkokauppashoppailuun, joka ei ole kriittisesti tarkasteltuna kestävää.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...