Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?

Olen pitänyt jo reilun vuosikymmenen kirjanpitoa. Tarkalleen ottaen tasan 15 vuotta. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen ja täydellinen vuosi, jolta lukuja löytyy. Oikeastaan jo ensimmäisen vuoden jälkeen huomasin, että en noita lukuja sinällään mihinkään tarvitse. Menot pysyvät kurissa kyllä ilmankin ja tulot ovat aina kattaneet menot. Säästöön jää aina joka vuosi jotain ja tämä summa tietenkin sijoitetaan lisää tuloja poikimaan. Yli vuosikymmen numeroita plakkarissa on aika pitkä aika ja ajattelinkin pohdiskella, näkyykö tuossa aikasarjassa jotain erityistä? Seuraava artikkeli on sitten taulukkolaskenta -pornoa parhaimmillaan. Jos graafit ja taulukot eivät ole sinun juttusi, niin voin tiivistää reilun vuosikymmenen tiedot seuraavaan lauseeseen. Inflaatiota ei näy ainakaan kulupuolella, koska se on laskeva. Palkkakehitys taas on ollut nouseva. Aika optimaalinen tilanne pitkäaikaiselle säästämiselle ja vaurastumiselle siis.

Inflaatiomonsteriko se taustalla väijyy? Kuvan lähde: Flickr.

Tämän artikkelin sisällysluettelo. Linkkiä klikkaamalla pääset suoraan tekstiin. Tämä artikkeli on julkaistu 21.4.2021 ja nyt päivitetty viimeisten kolmen vuoden datan osalta. Lisäksi lisätty sisällysluettelo, kuluttajaindeksin painorakenne ja viilattu tekstiä luettavampaan muotoon. Loppuun lisätty vielä muistutus 50/10/10-säännöstä eläköitymiseen (FIRE).

• Kuluttajahintaindeksi - Mikä se on ja mitä siihen kuuluu?
• Paljonko elinkustannusindeksi on noussut?
• Näkyykö inflaation vaikutus? - Kulutukseni laski
• Ansiotulojen kasvu - Tuntipalkka kasvanut vieläkin enemmän
• Big data kuvina - Suurin osa kuluistani kiinteitä
• Onko vertailuindeksi väärä?
• Loppumietteet - Oma elinkaari kirjanpidon tavoitteeksi

Kuluttajahintaindeksi - Mikä se on ja mitä siihen kuuluu?

Tilastokeskus kertoo, että kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin tuottamista hyödykkeistä ja veroista. Käytännössä se kertoo, kuinka paljon tavaroiden ja palveluiden hinnat muuttuvat ajan myötä, eli paljonko kulutuskorin keskimääräinen hintamuutos on. Muutosta voidaan mitata vaikkapa kuukausittain, tai vuosittain. Alla graafi siitä miltä kuluttajahintaindeksi näyttää.

Inflaatio näyttää kuluttajahintaindeksin mukaan pysyneen plussalla, mutta ei kovin paljon. Vaihteluväli noin 0 - 4 % -yksikköä. Kuvan lähde: Tilastokeskus.

Kuluttajahintaindeksissä tehdään indeksiuudistus noin 4–5 vuoden välein, koska kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti. Tuorein muutos on vuodelta 2023. Toisaalta esimerkiksi tietokoneissa otoksesta uusiutuu kuukausittain noin puolet, jotta tilaston tarkkuus on hyvä ja vältytään uusien tuotteiden harhalta. Yli puolet yksityisestä kulutuksesta kohdentuu asumiseen, elintarvikkeisiin ja liikenteeseen.

Esimerkiksi alla oleva kuvaaja näyttää hyvin kuluttajahintaindeksin painorakenteen ja sen muutoksen vuodesta 1995 vuoteen 2024. Vuonna 2024 asumisen osuus on kasvanut noin 10 %-yksikköä vuoteen 1995 nähden ja oikeastaan kaikkiin muihin kategorioihin kulutetaan suhteellisesti vähemmän. Mielenkiintoista.

Paljonko elinkustannusindeksi on noussut?

Aika harvaa tuskin kiinnostaa, jos inflaatio vaihtelee parin prosentin tietämillä. Ketä edes kiinnostaa yllä olevat graafit, saati kuukausi- tai vuosimuutokset? Kätevintä kuluttajahintaindeksissä onkin yleensä esittää se pistelukuna, eli kumulatiivisesti kuten alla. Tällöin puhutaan elinkustannusindeksistä. Näin pystytään kätevästi laskemaan tietyn aikavälin hintamuutos. 

Kumulatiivinen inflaatio kuluttajahintaindeksin mukaan vuodesta 2010-2020 noussut noin 90 pisteestä 104 pisteeseen. Nousua siis noin 15,5 % kymmenessä vuodessa. Vuodesta 2010-2024 nousu on puolestaan ollut noin 33,3 %. Kuvan lähde Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen kumulatiivisen kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio olisi vuosina 2010-2024 nostanut hintoja noin 33,3 %. Muutos on suurta etenkin viimeisten vuosien aikana. Sillä pitäisikin sitten jo olla väliä, jos inflaatio on noussut näin paljon, mutta tulosi ovat samassa ajassa nousseet vain 8 %. Tällöin olet käytännössä köyhtynyt, koska ostovoimasi on reaalisesti laskenut. Sinun pitäisi siis marssia pomosi pakeille ja vaatia suurempaa palkankorotusta. 

Näkyykö inflaation vaikutus? - Kulutukseni laski

Alta löytyy oma kirjanpitoni 15 vuoden ajalta. Pystyriveissä vuodet ja vaakariveissä menojen eri kategoriat. Myös tulot on listattu ja alin rivi balanssi on tulojen ja menojen erotus, eli mitä jää viivan alle. Pääomatuloja ei luonnollisesti ole huomioitu. Viimeinen sarake on 15 vuoden keskiarvo.

Vähän ylempänä olleen Tilastokeskuksen kumulatiivisen kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio oli 15 vuoden aikana kasvanut noin 33 %. Tuota dataa vastaan voisi siis lyödä vetoa, että oma kulutukseni olisi myös noussut yli vuosikymmenen aikana. 

Oma kirjanpitoni vuodesta 2010 vuoteen 2024. Yli Vuosikymmen dataa hyödynnettäväksi.

Hassua onkin, että kun alla olevaa kuvaa katsoo, niin päädytäänkin vastakkaiseen tulokseen. Kulutukseni, eli menojen trendi on hivenen laskeva (sininen viiva) ja riippuen vähän tulkintatavasta 15 vuodessa ollaan laskettu noin 16 000 euron vuosikulutuksesta suurin piirtein 13 000 euron tasolle. Laskua prosenteissa noin 18,75 yksikköä. Kärjistäen voisi sanoa, että oma kulutukseni on kääntäen verrannollinen Tilastokeskuksen vastaavaan nousulukuun jaettuna kahdella. Kiehtovaa. 

Ansiotulojen kasvu - Tuntipalkka kasvanut vieläkin enemmän

Ansiotuloni ovat samassa ajassa kasvaneet noin 37,7 %. Toisaalta tulojen nousun ei pitäisi olla edes yllätys, koska samaan lopputulokseen päästään, kun vuosittainen palkankorotus on noin 2,16 %. Käytännössä ansiotulojen nousu tulee siis tuntipalkan noususta. Vanhin löytämäni palkkakuitti vuodelta 2012 kertoo tuntipalkkani olleen 9,99 €/h ja nyt vuodelta 2024 se on 14,83 €/h. Tuntipalkassa nousua on 48,4 %. Miksi tuloni ovat sitten nousseet vähemmän, kuin laskennallisesti olisi mahdollista? Työtuntini ovat laskeneet tasolta 25h/viikko tasolle 20h/viikko ja viimeiset vuodet olen jopa vaihtanut lomarahat vapaaksi. Vertailuluvut ovat siis hivenen eri. Otan siis mieluummin palkankorotukseni vapaana, kuin rahana.

Omat ansiotuloni yhteensä nettona vs menoni yli vuosikymmenen aikana. Suhde näyttää aika hyvältä.

Big data kuvina - Suurin osa kuluistani kiinteitä

Olisi tietenkin kiva spekuloida vähän sillä, mistä ero kuluttajahintaindeksin reippaan nousun ja oman kulutukseni laskun erosta voisi johtua? Mitä niin sanottu big data oikein kertoo? Jos kirjanpidosta ei muuten saisi oikein mitään irti, niin ainakin tähän pidempään trendiin se on kyllä paikallaan. Mitenkään muuten ei kyllä pääse vuosikymmenen kehityssuuntaan kiinni. Pelkät luvut aiheuttavat helposti numerosokeutta, joten visualisoidaan niistä selkeämpi kuvaaja.

Oma kirjanpitoni vuosilta 2010-2024. Vuosikulutus jaettuna visuaalisesti eri kategorioihin. Kodinhankinnat, virkistys ja liikkuminen tuo suurimman vaihtelun, muut ovat aika vakioita.

Tuosta ylempää on ehkä helpompi vetää muutama johtopäätös. Vajaa 50 % kuluista on kiinteää, koska maksan omistusasunnostani korotonta lainaa takaisin vanhemmilleni. Myös kulut asumisesta, kuten vastike, vesi ja sähkö (kilpailutan aina kun mahdollista ja nyt pörssisähkö) ovat pysyneet lähes samalla tasolla, tai vain hivenen nousseet kiitos omistusasumisen uudehkossa 56 m2 kerrostalokaksiossa. Oikeastaan siis jo 2/3 kuluista on aika kiinteitä. Ei mikään ihme, että inflaatio ei siis näy. Ei se käytännössä voisi merkittävästi näkyäkään.

Ruokakuluni ovat noin 18 % menoistani ja niistäkään ei oikein pysty sanomaan miten pitkän ajan trendi menee. Ensimmäiset 5 vuotta se näytti olevan hienoisessa nousussa inflaation myötä, mutta on sitten laskenut takaisin lähtötasoon vuonna 2020. Pieni osa tuosta kunniasta varmaan menee kiertotaloutta hyödyntävien kauppojen, kuten Matsmartin ja Fiksuruaka.fi käytölle. Suurempi vaikutus on kuitenkin ResQ-hävikkiruuan käytöllä ja Feelian ruokakaupalla, joihin on käytetty ihan merkittävissä määrin rahaa ruokalaskun vähentämiseksi. Voiko noille valinnoilla sitten olla noin suuri merkitys? Paha sanoa, mutta en oikein muuta keksi, koska en ole mielestäni tietoisesti muuttanut ruokatottumuksia ainakaan halvempaan suuntaan. Oikeastaan päin vastoin. Voisiko esimerkiksi metabolia hidastua iän myötä ja ruuan tarve laskea? Tai sitten ruuan hinta on oikeasti ihan merkittävästi laskussa, vaikka media tuuttaa kyllä aivan toisenlaista sanomaa?

Mitäs vuoden 2020 jälkeen on tapahtunut, kun ruokakulut pomppasivat uudelle tasolle? No ravintolassa käymisen aloitus tietenkin. Esimerkiksi vuonna 2021 kävin ravintolassa 109 kertaa ja se on jatkunut lähes samankaltaisena tähän päivään asti. Tästä olenkin kirjoittanut artikkelin: Onko ravintolassa syöminen kallista? - Vuosi lounasbuffettia takana. Lisälasku tästä on noin 600 €/vuosi. Tiukan paikan tullen tästä voisi siis säästää, mutta en näe sille mitään tarvetta. Miksi en hemmottelisi itseäni silloin tällöin?

Vuosittaiset ruokakuluni olivat pitkään tasolla 2 000 euroa/vuosi. Ei liene vaikea huomata milloin aloitin ravintolassa käymisen.

Oikeastaan vuosittaisen kirjanpidon lopputulokseen vaikuttaakin eniten se, miten erilaisia kodinhankintoja tulee tehtyä (televisio, pelikonsoli jne) ja liikkumiseen liittyviä fillareita tai vastaavia tulee ostettua (Omat pyöräni). Koska hankinnat ovat niin satunnaisia ja suuria, ei inflaation vaikutusta pysty päättelemään kovin lyhyeltä ajalta. Se hukkuu kohinaksi näiden hankintojen alle. Pidemmältä ajalta kuitenkin näkee, että kulutus ei ole ainakaan noususuunnassa, vaan pienoisessa laskussa. Sen verran pitää kuitenkin huomauttaa, että omasta kulutuksestani on jo todella hankala karsia mitään kovin suurta, joten laskutrendi tuskin jatkuu. Ennustan vuosikulutuksen pysyvän vajaassa 14 000 eurossa.

Onko vertailuindeksi väärä?

Joku fiksumpi voisi myös humauttaa, että ehkäpä kuluttajahintaindeksi ei kuitenkaan sovi vertailuindeksiksi omalle kohdalleni. Perusteluna se, että saatan ehkä kuluttaa vähän eri tuotteita, tai ainakin vähän erilaisella painotuksella, kuin mitä indeksi laskee. Tämä on ihan validi argumentti, jos katsomme alla olevaa kuvaa. Vaikka kuluttajahintaindeksi nousisi, sen sisällä olevat pääryhmät saattavat hyvinkin mennä suhteellisesti ihan eri suuntaan. Valitettavasti en löytänyt ihan tuoretta kuvaajaa, mutta tämän perusteella ainakin itse käytän juurikin vähiten noita nousseita kategorioita ja enemmän laskeneita. 

Kuluttajahintaindeksin pääryhmien reaalinen hintakehitys 1994-2017, koko indeksi=0. Kuvan lähde:  Tilastokeskus.

Loppumietteet - Oma elinkaari kirjanpidon tavoitteeksi

Jotkut aina varoittelevat sijoitusjuttuja kirjoittaessani inflaation vaaroista ja sen merkityksestä, mutta näin yli vuosikymmenen datan perusteella inflaatiota ei kyllä huomaa. Ehkä se on nostanut hintoja tavalliselle kansalaiselle, ehkä ei. Omaan kulutukseeni sillä ei ole ainakaan näin yli 10 vuoden kirjanpidon perusteella merkittävää vaikutusta. Oikeastaan se on päin vastoin. Inflaation ansiosta palkkani on noussut automaattisesti. 

Todennäköisempää tietysti on, että kulut lisääntyvät, mutta tämä "riski" on mahdollinen myös toisin päin, kuten nähdään. Tekniikan kehitys, automaatio yms Kiina-ilmiö voivat hyvinkin laskea tiettyjen tuotteiden ja palvelujen hintoja, joka näkyy sitten säästyneinä euroina kirjanpidossa. Kymmenenkin vuotta on kuitenkin vielä aika lyhyt aikaskaala inflaation huomaamiseksi, joten katsotaan tätä uudestaan sitten, kun 20 vuotta on plakkarissa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä.

Ihan mielenkiinnosta olisikin kiva tietää, onko kukaan pitänyt kirjanpitoa esimerkiksi yli 30 vuotta ja nähnyt tuloissa ja menoissa selkeää trendinomaista käytöstä? Vieläkin mielenkiintoisempaa olisi, jos datan suhteuttaisi ikään, eli omaan elinkaareensa. Kasvavatko vai laskevatko kulut (ja miten paljon), kun ikää tulee lisää ja siirrytään opiskelijaelämään, työelämään, perheen perustamiseen, työelämästä eläkkeelle jne. Tästä datasta olisikin sitten muiden suhteellisen helppoa haarukoida, miten kulut muuttuvat, kun siirrytään sinkkutaloudesta parisuhteeseen, tai miten paljon lapsen syntymästä aiheutuu lisää kuluja? Aiheena erittäin mielenkiintoinen tällaiselle numeronikkarille :)

Netto-osingot nousivat vuonna 2024 kaikkien kulujeni yli. Osinkovirralla katetaan siis kaikki kulut, joka tarkoittaa taloudellista riippumattomuutta.

Yllä oleva graafi on oikeastaan yhteenveto tästä artikkelista. Kuvaaja kertoo netto-osinkojen suhteesta kokonaismenoihin. Tämä taloudellinen riippumattomuus on oikeastaan vääjäämätön seuraus siitä, että kuluni ovat laskeneet 15 vuodessa 18,75 %, ansiotuloni nousseet samassa ajassa noin 37,7 % ja kaikki säästöt, eli tulojen ja menojen ylijäämä on sijoitettu tuottavasti osakemarkkinoille. Ei homma oikeasti ole sen vaikeampaa. Vaatii vain säntillisyyttä ja pitkää aikaskaalaa, jotta tuloksia näkee.

Teknisestihän FIRE (taloudellinen riippumattomuus) on mahdollista jopa 10 vuodessa käyttäen 50/10/10-sääntöä. Tällöin oman säästöasteen pitää olla 50%, tätä pitää jatkaa 10 vuotta ja saada sijoituksille 10% tuotto. Olen kirjoittanut tästä artikkelissa: Taloudellinen riippumattomuus - Eläkkeelle jo 45 vuotiaana. Kannattaa lukaista. Jos pysytään äskeisen artikkelin teemassa ja sovelletaan sitä tähän artikkeliin, niin FIRE on myös mahdollista, kun säästöaste on noin 46 %, jatkaa hommaa 15 vuotta ja saa sijoituksille realistisemman 5% tuoton inflaation jälkeen. 

Mitenkäs muiden säästäjien ja taulukkolaskentanikkareiden kulut näyttävät?

 

(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 21.4.2021 ja nyt päivitetty)