tag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post7826800548067576060..comments2024-03-22T18:52:18.970+02:00Comments on Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?Jarmo Vestolahttp://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-61934178840857759622019-01-24T20:17:54.197+02:002019-01-24T20:17:54.197+02:00Vaihtoehtona mille? En ihan ymmärrä kysymystä, kos...Vaihtoehtona mille? En ihan ymmärrä kysymystä, koska jo tekstissä mainitsin, että esimerkiksi Seligsonin lyhyen koron rahasto (Rahamarkkinarahasto AAA:n) juokseva tuotto on noin -0,22 %. Onhan tuo nyt jo kysymättäkin kaikille selvää, että Bank Norwegianin tarjoama 0,75 % korko on tätä parempi. Pitkäjänteinen sijoittaja tosin laittaa rahansa osakkeisiin ja näin itsekin toimin. Kukin sijoittaa oman sijoitussuunnitelman, -profiilin ja riskinsietokyvyn mukaan. Pitää muistaa, että tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-27189845083074238952019-01-20T17:34:23.658+02:002019-01-20T17:34:23.658+02:00Hyvää tekstiä. Nyt ei ole tosiaan korkotilien aika...Hyvää tekstiä. Nyt ei ole tosiaan korkotilien aika. Itsellä Bank Norwegian käytössä 0,75% korolla. Miten näet tuon perinteisen korkotilin vaihtoehtona?<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-7494506975692733452019-01-11T17:14:14.321+02:002019-01-11T17:14:14.321+02:00Kiitos vastauksesta!Kiitos vastauksesta!Meritähtihttps://www.blogger.com/profile/11759215485017714422noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-80931706818747053222019-01-11T17:05:48.951+02:002019-01-11T17:05:48.951+02:00Kuten artikkelissa oli mainittu, niin lyhyen koron...Kuten artikkelissa oli mainittu, niin lyhyen koron rahasto kyllä laskee, jos korkotaso nousee. Tietenkin vähemmän, kuin pitkän koron rahasto, mutta kuitenkin. Kannattaa selvittää, mitä duraatio on, niin voit käyttää sitä peukalosääntönä ja tehdä omat johtopäätökset. Jos korot nousevat hitaasti ja vähän, niin tuosta ei kannata ehkä niin olla huolissaan. Toisekseen selvittäisin myös sen, mikä on rahaston "Distribution Yield, Yield to maturity tai current yield (YTM)" -luku. Tämä luku siis kertoo, mitä tuo rahaston kuponkikorto siis tuottaisi vuodessa suhteutettuna siitä maksettuun hintaan. <br /><br />Esimerkiksi Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA:n kokonaiskulut 0,19 %, Salkun korkoriski (duraatio) 0,26. Käteisen osuus jopa hämmentävän suuri 41,6 %. YTM-lukua en pikaisella vilkaisulla löytänyt. Tästä "puutteesta" voi jokainen vetää johtopäätöksen. Kun kulut huomioidaan, niin rahaston sijoitusten tuotto käteispaino huomioiden pitäisi olla yli 0,45 %, jotta rahasto pääsisi edes nollatulokseen. <br /><br />Koska alle 3 kk määräaikaistalletuksista paras taitaa olla noin 0,3 %, niin realistisesti Rahamarkkinarahasto AAA tekee tappiota. Tähän vielä tappio-optio siitä, että korkojen noustessa lasketaan vielä lisää. Itse en sijoittaisi.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-32950318277465755412019-01-09T10:51:19.944+02:002019-01-09T10:51:19.944+02:00Hyvä kirjoitus! Miten on, kannattaako lyhyen koron...Hyvä kirjoitus! Miten on, kannattaako lyhyen koron rahasto-osuudet lunastaa nyt pois? Jos korot alkavat pikku hiljaa nousta, ovatko myös lyhyen koron rahastot vaarassa mennä yhä enemmän miinukselle? Nyt ovat tuottaneet noin -0,5% vuodessa. Vai onko odotettavissa oleva lasku niin pieni ja lyhytaikainen, ettei kannata lunastaa? Käsittääkseni lyhyt korko alkaa pienellä viiveellä tuottaa paremmin, kun korotkin ovat korkeammalla.Meritähtihttps://www.blogger.com/profile/11759215485017714422noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-66728831951636176752017-05-09T21:52:07.831+03:002017-05-09T21:52:07.831+03:00Tieto lisää tunnetusti tuskaa, mutta tästäkin huol...Tieto lisää tunnetusti tuskaa, mutta tästäkin huolimatta uskon oppimisen pitkällä aikavälillä kannattavan. Jos ei uskalla vakaampiin osingonmaksajiin sijoittaa, eikä sijoittamista opetella lyhyen tavoiteajan takia, niin itse suosisin rahojen laittamista Bank Norwegianin tilille. Tällä hetkellä paras talletuskorko.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-42868035351465742202017-05-09T13:56:12.936+03:002017-05-09T13:56:12.936+03:00Todellakin tyhmemmäksi tulee, mitä enemmän yrittää...Todellakin tyhmemmäksi tulee, mitä enemmän yrittää ottaa asioista selvää. Sain kuningasajatuksen säästää 2-3 vuoden päähän autonvaihtoa varten. Laiskana tuli ensimmäisenä mieleen pankin tarjoamat yhdistelmärahastot, korkorahastoihin painottuen. Päätin kuitenkin hieman opiskella korkorahastoista ja tän blogikirjoituksen myötä alkuperäinen idea alkaa tuntumaan idioottimaiselta :D Mutta miten tällä hetkellä kannattaa säästää / sijoittaa, kun tavoiteaika on lyhyt? Sijoituskokemukseni on hyvin vähäinen, mutta tämän kevään aikana on tullut innostus oppia uutta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-60701108269522598102017-02-07T23:54:48.999+02:002017-02-07T23:54:48.999+02:00Erinomainen lisäys, kiitos ja kumarrus. Pakko rehe...Erinomainen lisäys, kiitos ja kumarrus. Pakko rehellisesti tunnustaa, että en tähän heti mitään kommentoinut, kun en mitään tajunnut :D Lukaisin kuitenkin blogisi artikkelin: http://www.omistajavaurastu.com/2017/02/mita-yhteista-on-korkoriskilla-ja-putoavalla-omenalla.html ja tuon "opetusmateriaalin" myötä pääsin kärryille. Linkki blogitekstiisi sopii tähän kuin nenä päähän.<br /><br />On se vaan hassua, että mitä enemmän luulee jostain asiasta tietävänsä, niin sitä vähemmän siitä oikeastaan periaatteessa tietääkään. Kysymysten määrä vain kasvaa. Taas yksi sulka hattuusi tästä mainiosta blogiartikkelista. Pitää vielä lukaista se uudestaan muutaman kerran, että ihan kunnolla tajuaa :D Ei tämmöisiä artikkeleita oikein muissa talousblogeissa ole. Melkein tekisi mieli sanoa, että helmiä sioille :)Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-80531556977025935322017-02-03T20:50:56.187+02:002017-02-03T20:50:56.187+02:00Tuli muuten duraatiosta vielä mieleen sellainen ha...Tuli muuten duraatiosta vielä mieleen sellainen hauska seikka, että käytännössähän duraatio antaa aina todellisuutta hieman ankeamman kuvan korkoriskistä riippuen siitä, kuinka isosta korkomuutoksesta on kyse. Duraatiohan on tavallaan matemaattisesti ajateltuna lainan hinta-tuottosuhdetta kuvaavan yhtälön derivaatta eli duraatio kuvaa likimäärin hyvin lainan arvon muutosta per korkomuutos ns. duraatiopisteen kohdalla (se kohta hinta-tuotto-kuvaajasta, josta derivaatan arvo määritetään). Tästä seuraa se, että mitä isompi korkomuutos ylöspäin, sitä vähemmän lainan arvo laskee verratuna siihen, mitä se duraation perusteella pitäisi laskea. Vastaavasti korkojen laskiessa lainan arvo nousee enemmän, kuin duraation perusteella pitäisi nousta. <br /><br />Peukalosääntönä duraation vertaaminen korkoriskiin on tavalliselle sijoittajalle oikein käypä juttu. Jos haluaa parantaa duraation ennustetarkkuutta, niin kannattaa ottaa tarkasteluun lainan konveksisuus, joka kuvaa hinta-tuotto-suhteen muotoa (joka on alas päin kupera eli konveksi). Esim. kahdella eri lainalla konveksisuus voi olla erilainen, jolloin vaikka niiden duraatio olisi sama, niin lainan arvon muutos per korkomuutos on eri. Omista ja Vaurastuhttp://www.omistajavaurastu.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-75469824193985918362017-01-23T20:45:58.968+02:002017-01-23T20:45:58.968+02:00Paljon uutta korkomarkkinoista. Kiitoksia!Paljon uutta korkomarkkinoista. Kiitoksia!Nuori bisnesmieshttp://nuoribisnesmies.blogspot.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-4956898825835741952017-01-23T15:22:11.734+02:002017-01-23T15:22:11.734+02:00Erinomainen kirjoitus! Kiitos siitä.
Euroopassa e...Erinomainen kirjoitus! Kiitos siitä.<br /><br />Euroopassa ei varmaan tule vielä kiirettä nostaa korkoja, mutta jenkeissä saattaa tullakin, kun taantuma uhkaa ja pitäisi ehtiä kerryttää korkoihin laskuvaraa ennen sitä. Tosin, mitäpä näitä ajankohtia ennustamaan, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. <br /><br />Yllätyksiin kannattaa siis varautua, ja tuo short-ETF on varmasti hyvä vaihtoehto eteenkin sellaiselle, jolla on esim. asuntolainaa ilman korkokattoa. Toinen vaihtoehto olisi ostaa 1-2 vuoden mittaisia myyntioptioita korko-ETF:iin.<br /><br />Elämme mielenkiintoisia aikoja, eikä oikein mistään omaisuusluokasta ole lähituleivaisuudessa odotettavissa positiivista tuottoa. Ehkäpä kaikki merkit haluavatkin kertoa meille, että pitäkää käteisestä lujasti kiinni. Ainakin Warren Buffet näyttää istuvan ihan mukavan käteisposition päällä (72,7 miljardia). Omista ja Vaurastuhttp://www.omistajavaurastu.com/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-71155883610554534312017-01-21T11:51:55.854+02:002017-01-21T11:51:55.854+02:00Korkojen nousu on myös myrkkyä osakkeille. Jos kor...Korkojen nousu on myös myrkkyä osakkeille. Jos korot nousevat seuraavat 30v niin raha alkaa pikku hiljaa poistumaan osakkeista, koska koroista saa parempaa tuottoa. Tämä tarkoitta painetta osakkeille.<br /><br />Eli eli, missään ei näyttäisi olevan suotuisia pitkän aikavälin ajureita.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-43781222201688888832017-01-20T13:38:50.258+02:002017-01-20T13:38:50.258+02:00Äskeiseen liittyen Evlin salkunhoitajan katsauksia...Äskeiseen liittyen Evlin salkunhoitajan katsauksia penkomalla: "Vuoden lopussa rahaston tuottotaso (YTM) oli 5,22". Löytyihän se luku sieltä, mutta aivan väärästä paikasta. Looginen paikka olisi avaintietoesite. Hyvä että silti löytyy, välillä joutuu ihan pyytämään salkunhoitajalta. Yllättävän hyvä tuotto.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-37747038042950698072017-01-20T13:28:06.806+02:002017-01-20T13:28:06.806+02:00Evlin High-yield yrityslainoissa modifioitu durati...Evlin High-yield yrityslainoissa modifioitu duratio on 3,6, joten kyllä tuokin laskisi samalla tavalla korkotason noustessa. Ehkä se kuitenkin juuri plussalle yltäisi, jos olettaisi korkotason nousevan realistisesti noin yhden prosentin vuodessa. <br /><br />Suosittelen lukaisemaan tämän blogikirjoituksen: http://www.omistajavaurastu.com/2017/01/velka-sykli-kaantyy.html. Erinomaista settiä. Mututuntumalla sanoisin, että näistä HY-yrityslainoista ja niiden kiemuroista tiedetään vielä vähemmän, kuin ihan peruskorkorahastoista. Noin lyhyesti artikkeli varoittaa, että kun default-rate ja bondeista saatava korko olisivat kärjistäen molemmat esimerkiksi nyt noin 5 %, niin kokonaistuotoksi saadaan nolla. Siihen kun lisäät vielä korkean duraation ja mahdollisesti laaduttoman luottoluokituksen määrittelyn, niin ei kovin mielekkäältä vaikuta. Itse en ehkä sijoittaisi.<br /><br />Minua myös häiritsee, että aika harvassa on tunnusluku, joka vastaisi niin sanottua Distribution Yield, Yield to maturity tai current yield (YTM) -lukua. Kysymys on siis siitä, mitä tuo rahaston kuponkikorto siis tuottaisi vuodessa suhteutettuna siitä maksettuun hintaan? Nyt joudut "arvaamaan" sen lähdemateriaalin pohjalta. Miksi se puuttuu, sitä voi miettiä? Kysäisepä huviksesi tästä rahastosta vastaavalta, mikä on tuo niin sanottu YTM-luku ja heidän arvaus tulevaksi default-rateksi.<br /><br />Aina tietenkin kannattaa olla kriittinen kaikelle lukemalleen ja kuulemalleen. Asiaan erittäin hyvin perehtymällä voi toisaalta tehdä paljon rahaakin. Vähän tähän liittyen kannattaa katsoa leffa The Big Short. Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-55600041692083193292017-01-20T10:39:29.568+02:002017-01-20T10:39:29.568+02:00Jep, näinhän se on. Tekstiäni ei todellakaan pidä ...Jep, näinhän se on. Tekstiäni ei todellakaan pidä tulkita siten, että en korkoja suosittelisi kenellekään. Pitää vain ymmärtää niiden kiemurat ja tajuta, että takkiin voi tulla ja huonolla ajoituksella/tuurilla pahastikin. Voi olla, että tekstistä välittyy koroista vähän negatiivinen asenne, koska itse näen pitkissä koroissa enemmän tappiopotentiaalia, kuin voittomahdollisuuksia.<br /><br />Pitääpä tänään marssia kirjastoon lukaisemaan lehti.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-43344405035210209582017-01-20T08:37:48.481+02:002017-01-20T08:37:48.481+02:00Erittäin hyvä kirjoitus, tämä auttaa varmasti moni...Erittäin hyvä kirjoitus, tämä auttaa varmasti monia sisäistämään korkosijoittamisen kiemurat. Hommahan ei ole läheskään niin yksinkertaista kuin miltä se näyttää.<br /><br />Korkojen nyt pohjattua tulee seuraavaksi mietintään se, että missä vaiheessa käännös ylöspäin tapahtuu. EKP jätti eilen ohjauskoron nollille. "Välivaihe" voi kestää vuosiakin. Tämä vaikeuttaa esim. arvioimasta DXSV-idean mahdollisuuksia. Itse aion tätä kontrausta kokeilla jonkinlaisella summalla, mutta myönnettäköön, että hienosäädöksi menee...<br /><br />Kannattaa muuten katsoa uusimmasta talouselämästä kirjoitus korkosykleistä. Siellä ounasteltiin että korkojen nousu voi kestää todella pitkään - kestihän laskukin 30 vuotta (jenkeissä)! Tosin jos nousu on todella hidasta, voivat pitkät korot jotain tuottaakkin. Erittäin haastava ympäristö korkosijoittajalle juuri nyt.Laiska sijoittajahttps://www.blogger.com/profile/05252278054811023453noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-28783413929103730802017-01-19T21:28:26.177+02:002017-01-19T21:28:26.177+02:00Poistinpa kuukausisäästöni Seligsonin Euro-obligaa...Poistinpa kuukausisäästöni Seligsonin Euro-obligaatioihin saman tien. Kiitoksia.<br /><br />Osaatko kommentoida miten joskus tulevaisuudessa nouseva korkotaso vaikuttaa yrityslainarahastoihin? Esimerkiksi Evlin High-yield yrityslainarahastossa kerrotaan lainojen keskimääräisen duraation olevan 2-6 vuotta. High yieldissä tosin korot lienevät korkeita ja riskit tulevat enemmänkin yritysten maksukyvyttömuuden kautta, joten oletan ettei yleinen korkotaso vaikuta ihan samalla tavalla kuin esim. tuohon Euro-obligaatioon.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-37921029214937543042017-01-19T20:32:55.476+02:002017-01-19T20:32:55.476+02:00Hyvä kirjoitus! Avasi minulle paljon paremmin kork...Hyvä kirjoitus! Avasi minulle paljon paremmin korkomarkkinoiden toimintaa ja periaatteita. Kiitos!Anonymousnoreply@blogger.com