Minifutuurit pähkinänkuoressa - Mihin ja miten niitä voi käyttää

Lueskelin yksi päivä sijoitusjuttuja ja katselin sekä ihmettelin, miten kallis Elisan osakkeesta onkaan tullut. Vähän kuin Orionista aikoinaan. Siinä tuli sitten mieleen, että voisiko tätä osaketta ehkä shortata jotenkin? Miten voisin hyötyä Elisan osakekurssin mahdollisesta laskusta tulevaisuudessa. Päädyinkin lopulta lukemaan tietoa minifutuureista ja jopa ostamaan sellaisen pienellä positiolla. Aluksi ajattelin, että minifutuurien ymmärtäminen ja opiskelu on turhaa. Niillä ei tee mitään ja niistä ei varmasti ota selkoa kukaan muu kuin tohtoritason tutkinnon suorittanut matemaatikko. Voi miten väärin pienessä mielessä voikaan ajatella. Riskejä minifutuureissa toki on, mutta voin luvata, että tämän artikkelin luettuasi ymmärrät minifutuureista kaiken tarpeellisen. Saatat jopa myöhemmin soveltaa näitä oppeja, jos hyvä paikka sattuu pörssissä eteen.

Mikä on minifutuuri?

Yhdellä yksinkertaisella lauseella sanottuna minifutuuri on alhaisen yksikköhinnan sijoitustuote, johon sisältyy lainaa ja täten vipuvaikutus. Vähän pidemmin sanottuna minifutuuri on pörssissä noteerattu johdannaisinstrumentti, jonka avulla sijoittaja pystyy hyötymään tietyn osakkeen, indeksin, tai hyödykkeen arvonnoususta tai -laskusta. Hinta perustuu kohde etuuden kehitykseen. Toisin kuin muut samankaltaiset tuotteet (warrantit, sertifikaatit) toimintaperiaatteeltaan minifutuuri on kohtalaisen yksinkertainen ja voi siksi sopia hyvin tavalliselle sijoittajalle vaikkapa salkun suojaukseen. Long Minifutuuri hyötyy kohde-etuuden arvonnoususta ja vastaavasti Short Minifutuuri hyötyy kohde-etuuden laskusta. Tappio on rajattu sijoitettuun pääomaan ja voitoissa kattona on vivun määrä kerrottuna kohde-etuuden nousulla.

Minifutuurin yksinkertaistus. Kuvan lähde Salkunrakentaja.

Minifutuurien arvon laskeminen on yksinkertaista, koska niissä ei ole eräpäivää. Niiden hinnoittelussa ei siis tarvitse huomioida niin sanottua juoksuaikaa, tai aika-arvoa. Minifutuurien teoreettisen hinnan laskemiseen tarvitaan ainoastaan osakkeen markkinahinta, sekä liikkeeseenlaskijan määrittelemä rahoitustaso. Rahoitustaso on minifutuurin sisään leivottu liikkeeseenlaskijan myöntämä laina, jonka korkomarginaali on usein noin 3-6 %. Tämän rahoitustason ansiosta minifutuurissa on vipua, jonka avulla on mahdollista tienata kurssimuutoksilla.

Toisin kuin sertifikaatit (joista olen kirjoittanut), minifutuurien arvo ei myöskään supistu päivittäisen arvonvaihtelun takia. Minifutuureissa volatiliteetti ei siis syö tuottoja, kuten sertifikaattien kohdalla, jotka eivät sovi pitkäaikaiseen näkemyksen ottoon. Näistä kahdesta syystä (ei eräpäivää ja volatiliteetti ei syö tuottoja) minifutuuri sopii siis paljon paremmin pidemmän näkemyksen ottamiseen. Minifutuureilla on ns. stop loss - taso, jonka saavutettuaan kaupankäynti kyseisellä instrumentilla lopetetaan ja sijoittajalle maksetaan mahdollinen jäännösarvo. Kannattaakin muistaa, että tämän rajatason saavutettuaan nämä tuotteet erääntyvät usein arvottomana.

Miten hinta lasketaan - Minifutuurit käytännössä

Otetaan käytännön esimerkki vaikkapa Elisasta. Oletetaan Elisan kurssin olevan ylemmän kuvan mukainen 48,58 euroa ja kyseiselle Mini Shortille NORDNET F07 määritelty rahoitusosa on 59,60 euroa. Mini Shortin F07 hinta on yksinkertaisesti: rahoitusosa - osakekurssi, eli esimerkin tapauksessa Mini Shortin hinta on: 59,60 – 48,58 = 11,02 euroa. Huomaa tässä osto- ja myyntilaitojen Spreadi. Vipu saadaan jakamalla osakkeen arvo minifutuurin hinnalla, eli tässä tapauksessa 48,58 / 11,02 = 4,4. Sijoittaja siis hyötyy kohde-etuuden arvonlaskusta noin nelinkertaisesti.

Koska short minifutuurin arvo lasketaan miinuslaskuna, eli rahoitusosa - osakekurssi (longissa toisinpäin), niin tällöin on aika selvää, että Mini Shortin arvo liikkuu aina yhtä monta euroa, kuin kohde-etuutena oleva osakekin. Jos Elisan osake laskisi siis 4,8 euroa, niin Mini Shortin arvo nousisi myös 4,8 euroa. Tällöin Elisan osake olisi laskenut 10 %, mutta minifutuurin arvo noussut 11,02 eurosta 15,82 euroon, eli noin 43 %. Erittäin yksinkertaista, kun homman sisäistää. Laskemiseen ei siis todellakaan tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa.

Minifutuurien kaupankäynnissä keskeisessä osassa on myös liikkeeseenlaskijan antama markkinatakaus (esim. Nordea). Markkinatakauksessa liikkeeseenlaskija sitoutuu antamaan minifutuurille jatkuva osto- ja myyntinoteerauksen pörssin ollessa auki. Toisin sanoen minifutuurit ovat kohde-etuuteensa nähden jatkuvasti oikein hinnoiteltuja. Tämä siis teoriassa, mutta käytännössä markkinapaniikissa tai vastaavassa ei välttämättä hetkeen ole mahdollista kauppaa tehdä ja nämä "tekniset ongelmat" pitääkin tiedostaa.

Rahoituskustannuksen laskenta

Kannattaa kuitenkin muistaa, että vipu elää jatkuvasti kohde-etuuden heiluessa ja rahoitusosuuden muuttuessa. Laskelmissa ei ole huomioitu rahoituskustannusta, joka sisällytetään minifutuurin hintaan. Jokainen varmaan ymmärtää, että vipu ei tule ilmaiseksi, vaan tästä lainasta pitää jotain maksaakin. Todellisuudessa sijoittaja maksaakin minifutuurin rahoitusosasta rahoituskustannuksen. Koska rahoitusosa kasvaa korkoa päivittäin, niin rahoituskustannuksen arvo vähennetään short minifutuurin arvosta päivittäin (long minifutuurin tapauksessa lisätään).

Osinkojen irtoaminen korjataan rahoitustasoon, joten tuote on osinkoneutraali. Tyypillisesti rahoitustaso on noin 80 % (Long)/ 120 % (Short) osakkeen hinnasta. Rahoituskustannus määritellään tuotekohtaisesti ja sen korkomarginaali on usein noin 3 - 6 %. Sivuhuomautuksena näin nollakorkojen aikaan muuten aika kova. Tässäkin tapauksessa minifutuuri on näppärä, koska rahoituskustannuksen laskeminen on helppoa.

Oletetaan esimerkiksi, että rahoituskustannus on 4 % vuodessa. Edellä mainitun Elisan osakkeen hinta on siis 48,58 e ja rahoitusosan  59,60 euroa. Päivittäinen rahoituskustannus vähennetään short minifutuurin arvosta seuraavasti: Korko x Rahoitusosa / 360 päivää = 4 % * 59,60 / 360 = 0,00662 euroa päivässä, eli vuoden aika siis 2,384 euroa. Jos Elisan kurssi olisi vuoden paikoillaan, niin alun perin 11,02 euron arvoinen short minifutuuri olisi siis pienentynyt:  11,02 - 2,384 = 8,636 euron arvoon, eli noin -21 %.

Stop loss - taso, eli rahoitusosuuden purkutaso

Kerrataanpa siis vielä. Olet ostanut Elisan short minifutuuria pari vuotta sitten, koska kurssi oli mielestäsi kuplahinnoissa ja odotit sen laskua vuoden sisällä. Minifutuurin hinta laskettiin rahoitusosa - osakekurssi, eli esimerkin tapauksessa Mini Shortin hinta on: 59,60 – 48,58 = 11,02 euroa. Tiedät nyt, että rahoitusosa on periaatteessa myönnettyä lainaa, josta pitää maksaa noin 4 % korkoa. Tämä korko syö rahoitusosaa sekä stop loss -tasoa päivittäin ja näin vähentää short minifutuurin arvoa pitkässä juoksussa. Osake on kuitenkin vain pysynyt lähes paikoillaan ja rahoitusosa supistunut koron takia. Vajaassa kahdessa vuodessa rahoitusosa on laskenut 59,60:sta hintaan 55,12 euroa. Osakkeen viimeisin kurssi on 49,43 euroa, joten stop loss taso 49,61 euroa on aivan hilkulla. Hyvän osavuosikatsauksen ansiosta Elisan osake lähteekin hetkellisesti hyvään 8 % kurssinousuun ja stop loss taso ylitetään. Periaatteessa menetit siis kaikki tähän minifutuuriin sijoittamasi rahat.

Nordnetin palvelusta aikoinaan löytyneet minifutuurit Elisan shorttaukseen. Huomaa, että NORDNET F06 oli nousuputkessa päätynyt yli stop-loss-tason 49,61 ja kaupankäynti instrumentilla lopetettu. Nyt kurssi olisi taas tämän alle, mutta se ei rahoja enää pelasta.

Koska minifutuurin liikkeeseenlaskija ei luonnollisesti halua tehdä tappiota lainallaan (eli purkaessaan rahoitusosan positionsa ja likvidoidessaan sen), on stop loss tasossa usein noin 5-10 % bufferi ainakin Nordean tuotteissa. Periaatteessa stop loss -taso voisikin siis olla lähestulkoon yhtä suuri kuin rahoitusosa, mutta tämän liikkeellelaskijan tappion minimoimisen takia minifutuurin stop loss taso on lähes aina noin 10 % rahoitusosaa matalampi, kun sijoitetaan short tuotteisiin ja long tuotteissa sitten päinvastoin.

Jos stop loss-taso saavutetaan, niin liikkeeseenlaskija lopettaa tuotteen kaupankäynnin, likvidoi positionsa kohde-etuudessa ja laskee minifutuurille jäännösarvon. Jäännösarvo määritetään seuraavan muutaman tunnin kuluessa stop lossin saavuttamisesta, ja sen suuruus riippuu tasosta, jolla liikkeeseenlaskija onnistuu myymään tai ostamaan kohde-etuuden takaisin. Huonoimmassa mahdollisessa skenaariossa jäännösarvo on nolla, jolloin sijoittaja menettää koko sijoittamansa pääoman. Parhaimmassakin tapauksessa saat kuitenkin vain enää hiluja takaisin, jos stop loss -taso saavutetaan. Eli jos liikkellelaskija saa purettua vaikkapa esimerkissämme nousseen Elisan suojaukset 49,61 stop loss -tason ylityksen jälkeen kurssiin 53,12 eurossa, niin sijoittaja saisi itselleen 2 euroa (= 55,12-53,12) per minifutuuri. Kun minifutuurin hinta oli ostettaessa 11,02 euroa, niin 2 euroa per minifutuuri tarkoittaa noin -82 % tappiota. Turpaan tuli, mutta ainakin maksimitappio oli ennalta selvä ja arvo koko ajan helposti laskettavissa. Sehän lämmittää :)

Long ja Short minifutuurit vielä pähkinänkuoressa - Selkeä graafi ja taulukko

Long ja Short minifuruurien esimerkkiskenaariot. Taulukot, kuvat ja graafit Nordea.

Nordnet Markets tuotteena ei kaupankäyntikuluja

Mitä mieltä lukijat ovat minifutuureista? Toivottavasti opitte tästä artikkelista jotain uutta? Itse ainakin viisastuin melkoisesti. Jos minifutuurien idea ei ensilukemalla täysin avautunut, niin luepa ajatuksella uudestaan. Itsellänikin meni yksi vapaapäivä näitä pohtiessa, joten olet fiksu, jos kertalukemalla aukeni. Toinen vaihtoehto tietysti on, että olen huono selittämään asioita :D

En missään nimessä suosittele minifutuureista salkkuun mitään isoa positiota, mutta pieneen näkemyksen ottoon tuote voi olla ihan paikallaan. Nyt et ainakaan voi väittää, että et tiedä miten laskumarkkinassa saisit salkkua suojattua, tai tehtyä jopa voittoa. Itselläni oli kirjoitushetkellä short näkemys Elisasta (josta tuli myöhemmin takkiin) ja harkitsin samaa Orionin kohdalla. Jos kiinnostuit minifutuureista, niin Nordnetissä sitä varten pitää tehdä noin 10 kysymyksen testi, jotta saat oikeuden kaupankäyntiin.

Huomatkaa, että minifutuurit kuuluvat Nordnet Markets -tuotteisiin, joilla voi käydä kauppaa ilman kaupankäyntikuluja, kun toimeksianto on yli 100 euroa. Näppärää. Tästä klikkaamalla pääset Nordnet Markets tuotteisiin. Voisi jopa kysyä, että miksi ostaisin vaikkapa Elisan osaketta ja maksaisin kaupankäyntikulut, kun voin samalla ostaa Elisan long minifutuuria ilman kuluja? Riski on toki aivan eri, mutta kuitenkin...

Esimerkki salkun suojaamisesta

Nyt kun koronavirus jyllää ja pörsseissä on melkein lopunajan tunnelma, niin osalla sijoittajista mielessä varmasti pyörii kysymys siitä, miten salkkua voisi suojata? Kysymys on relevantti ja järkevä. Paniikille ja tunteille ei tietenkään kannata antaa valtaa, mutta isojen asioiden äärellä melkein yhtä tyhmää on olla tekemättä mitään ja istua vain käsien päällä. Tietenkin osakepainoa kannattaa vähentää ja vähintään maksaa sijoituslaina pois, jos yönsä nukkuu huonosti pörssien laskiessa. Aina ei välttämättä ole kuitenkaan mahdollista, tai järkevää myydä suurella voitolla olevia osakkeita pois salkusta. Se vain realisoisi verovelkaa ja pörssin taas vaihtaessa suuntaa joutuisit ostamaan samat osakkeet takaisin. Todennäköisesti olisit myynyt ne melkein pohjalla ja ostanut paljon korkeammalla.

Parempi vaihtoehto voisi olla ostaa salkkuun minifutuuria. Tavoite siis olisi, että kun salkku laskee x määrä euroa, niin minifutuuri nousee saman verran, jolloin lopputulos on paikoillaan pysyminen. Oletetaan, että salkkusi on vaikkapa noin 280 000 euroa, josta 35 000 euroa käteistä. Salkku sisältää noin 18 eri osaketta, pääosin Suomesta ja seuraa siten aika tarkasti Helsingin pörssin indeksiä. Sijoitusstrategiasi on pysynyt aika muuttumattomana ja Nordnetin yleisnäkymästä itse asiassa näet, että viimeisen vuoden aikana salkku on ehkä parhaiten seurannut Ruotsin pörssin indeksiä OMX Stockholm GI.

Sinisellä käyrällä Seligson & Co OMX Helsinki 25 ETF ja keltaisella ruotsin OMX Stockholm GI (osingot huomioitu) kolmen vuoden ajalta. Korrelaatio näiden välillä suhteellisen hyvä. Jos jollain on antaa tarkka luku, niin olisin kiitollinen. Kuva Nordnetin palvelusta

Tästä syystä päätät ostaa suojaukseksi Nordnetin kautta maksuttomasti MINI S OMX NORDNET 01 -vivullista minifutuuria. Se siis seuraa OMX Stockholm 30 Indeksiä ja on hinnoiteltu Ruotsin kruunuissa (valuutanvaihto kannattaa tehdä itse). Syynä juuri tämän tuotteen ostoon yhdeksästä muusta samankaltaisesta vaihtoehdosta on lähinnä suurin ja siten paras vaihtovolyymi ja keskivaiheilla oleva stop loss taso 2008,3, joka ei tule heti vastaan. Vipu kohde-etuudessa on: kohde etuuden arvo/minifutuurin arvo = 1790/250 = 7,1 (vipu muuttuu aina kohde-etuuden muuttuessa). Jos haluat suojata koko salkun osake-position 245 000 euroa, niin ostat 7,1 vivun minifutuuria noin 34 500 euron arvosta (245 000/7,1). Käytät siis melkein koko käteisposition tähän. Vaihtoehtoisesti voisit suojata salkkusi myös SHRT DAX NORDNET -tuotteella, jos se korreloisi salkkusi kanssa paremmin.

Kävi osakemarkkinoilla nyt miten vain, niin salkkusi arvo pysyy nyt lähes samoilla tasoilla. Jos suojauksen korrelaatio salkkuusi olisi yksi yhteen, niin maksaisit tästä vain minifutuurin korkokustannuksen verran (noin 3-6 % vuodessa). Tietysti jos päätät rakentaa "suojauksesta" jo todella ison, niin teet sillä enemmän voittoa, kuin salkkusi muuten laskisi. Sillon tietenkin pitää olla jo todella vahva näkemys ja kestävät perustelut siitä, että pörssissä tullaan todellakin kunnolla alas ja pitkään. Markkinan ajoittaminen vain on äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta...

Itselläni on tällä hetkellä (2.3.2020) salkussani noin 35 % suojausaste. Kun markkinatunnelma näyttää helpottavan, niin kevennän sitten suojausta pikkuhiljaa ja samalla ostelen kiinnostavia ja halpoja osakkeita salkkuusi. Kätevää.


(Alkuperäinen teksti julkaistu 29.10.2019 ja nyt päivitetty)