14. toukokuuta 2019

Kenellä meneekään sormi suuhun tietotekniikan kanssa?

Oletko joskus tavannut vanhemman henkilön, joka on ostanut kalliin älypuhelimen, mutta ei osaa käyttää sitä yhtään? Esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen sillä on uppo-outoa. Tai SIM-kortin vaihto-operaatio on täysin hakusessa. Olisihan näitä vaikka kuinka. Aika usein tämä avuttomuus vaikuttaa vähän huvittavalta, kun melkein vaippaikäinen taapero hallitsee jo tietotekniikkaa paremmin ja joutuu opettamaan omia vanhempiaan tai isovanhempiaan sen käytössä. Toisaalta jaan kyllä osittain huolen tietotekniikan käytöstä, vaikka tästäkin blogista löytyy jo useita vinkkejä pienelektroniikan korjaukseen. Nykyisin pitäisi tietää kaikesta kaikki, jotta satavarmasti saisi homman toimimaan. Ja siltikin jää pieni mahdollisuus, että joku juttu kusee, koska on kuitenkin kyse tietotekniikasta. Vaikka netin kaikki informaatio on olemassa, niin silti varmaa tietoa tietoteknisistä asiasta on vaikea kaivaa. Otan tässä esiin kaksi eri esimerkkiä.
Television takana USB-hubi hyötykäytössä, jossa kiinni vanhoja muistitikkuja.

Vanhat muistitikut hyötykäyttöön - USB-muistin virrankulutus?


Joskus kaappeja siivotessa käteen tarttui vanhoja USB-muistitikkuja. Osa oli varmaan jo melkein vuosikymmenen takaa, kuten Kingstonin DataTravel 1 GB. Tämä oli varmaan siihen maailman aikaan iso tallennustila, nyt niin pientä ei edes pystyisi ostamaan. Osa tikuista on varmaan saatu ilmaiseksi ties mistä lehtitilauksesta muutamien vuosien takaa. Ainakin Kingstonin ja PYN 8 GB koko viittaa siihen. SanDisk Ultra 32 GB tikun taisin joskus jopa ostaakin, tarkoitusta en kyllä muista kuollaksenikaan. Nyt nuo kaikki ovat kuitenkin käytännössä turhia ja pölyttyvät laatikossa. Kiertotalouden hengessä halusinkin nuo hyötykäyttöön. Ei niitä kukaan osta, saati että edes jaksaisin pykätä niistä myynti-ilmoitusta. Jospa siis laittaisin ne kiinni televisioon. Käyttäisi vaikka musiikin, valokuvien tai videoiden säilytyspaikkana.

Riittäisikö 4-porttinen USB hubi, jolla jakaisin ne television hyötykäyttöön? Parin euron hintaisessa laitteessa lukee takana 5 V ja 500-1 000 mA. Tehoksi kerrotaan 2,5 wattia (jännite x virta = teho). Koska huolella suunniteltu on puoliksi tehty, niin halusin tietää toimisiko tuo laite. Televisiossahan normaali USB portti antaa 5 volttia jännitettä ja 500 milliampeeria virtaa. Toinen kiintolevylle tarkoitettu paikka televisiossa antaisi virtaa jopa 900 mA (USB 3.0), mutta se on jo varattu ulkoiselle kiintolevylle nauhoituksia varten. Kysymys siis kuuluu, paljonko USB-muisti kuluttaa virtaa. Jos tällaisia USB-hubeja myydään, niin periaatteessahan ratkaisun pitäisi toimia, eikö? Toisaalta herää myös jatkokysymys, mikä olisi maksimimäärä USB-tikkuja, joita voisi hubin kautta käyttää? Ei muuta kuin tonkimaan internetin loputonta suota.
Eräässä tutkimuksessa olleet muistit idlenä, kirjoitettaessa ja luettaessa. Väylänä USB 1.1. Lähde

Helppo kysymys, mutta oikeastaan mahdoton löytää tieteellistä vastausta. Kokeilkaapa itse. Löysin seuraavanlaisen vastauksen: USB 1.0 muisti kuluttaa noin 23 mA idlenä ja noin 34 mA lukiessa tai kirjoittaessa. USB 2.0 muisti tarvitsee 34 mA virtaa, kun se on niin sanotusti joutokäynnillä. Aktiivisena käyttää kolminkertaisesti virtaa, eli noin 105 mA. USB 3.0 versiosta en löytänyt tietoja, mutta joidenkin sanotaan kuluttavan jopa 200 mA. Todella sekavaa, kun ottaa vielä huomioon, että joitain malleja mainostetaan vähävirtaisiksi. Tätä rajaa vaan ei ole missään edes määritelty. Muistitikkujen valmistajilta ei noita speksejä löydä. Joku voi tietenkin olla sitä mieltä, että tämä "ongelma" on aivan turha ja vain liikaa aikaa omaava henkilö tuskailee asian kanssa. Periaatteessa ihan totta, mutta esimerkiksi omaa Raspberry Pi -tietokonetta tekevät joutuvat kamppailemaan tällaisten virrankulutustietojen kanssa. Onglema on siis marginaalinen, mutta kuitenkin olemassa.

Käytännössä homma kyllä tuntuu toimivan, kun hubin askartelin. Periaatteessa haluaisin kuitenkin tietää faktat, joihin tulos pohjautuu. Milloin tulee raja vastaan? Todennäköisesti hubi ei tulisi toimimaan, jos kaikki 4 tikkua olisivat USB 3.0 tikkuja ja edes yksikin niistä vähän enemmän virtaa kuluttava. Riippuu myös siitä, miten hyvin muistitikku menee idle-tilaan, eikä jää aktiiviseksi. Pieni asia, mutta yllättävän monimutkainen.


Taloyhtiön halpa laajakaista - Vaihtamallako nopeus paranee?


Vähän ennen kuin kielsin puhelinmyynnin Robinson palvelun avulla, niin sorruin tilaamaan nopeamman laajakaistan. Tällä hetkellä omistan yhtiövastikkeellisen Saunalahti Huoneistokaistan 10/10 M. Hinta tälle nettiliittymälle on 3,1 euroa/kk (sisältää myös kaapeli-tv vastikkeen). Halpaa siis kuin saippua, eikä itselleni ole tarvetta nopeammalle yhteydelle. Sain kuitenkin mahdollisuuden kokeilla Saunalahden Kotikuitu 100M -liittymää 2 kk ilmaiseksi, joten miksipä ei. PS VR -virtuaalilasien kokeiluun ja testaukseen vaikkapa. Hinta olisi 9,90 e/kk etukauden jälkeen. Logiikka tuon tarjouksen takana on varmaankin se, että kun nopeampaan liittymään tottuu, niin takaisin hitaampaan ei enää halutakaan vaihtaa. Voi myös olla, että asiakaspalvelussa lasketaan sen varaan, että toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta ei muisteta irtisanoa "kokeilujakson" jälkeen, jolloin saadaankin asiakas hyvin koukkuun. Oma aikomukseni on kuitenkin irtisanoa sopimus ilmaisjakson jälkeen, tarvetta ei oikeastaan ole.

3,1 euroa kuukaudessa maksavan vastikkeellisen Huoneistokaistan nopeus.


Melkein puhelun jälkeen tuli jo tekstiviesti, että laajakaistaliittymäni nopeus on nostettu. Koska olen hyvin skeptinen asioiden suhteen, niin luonnollisesti halusin testata nopeuden uudestaan. Latausnopeus oli noin reilut 20 Mbps. Ei lähellekään luvattua 100 Mbps, mutta kuitenkin tuplasti sen 10 Mbps, mitä aikaisemmin oli. Muutaman päivän olin vähän hämilläni, mikähän juttu tämä on. Myydäänkö tässä taas harhaanjohtavaa liittymänopeutta. Ehkä joku korpikylän mummo ei tilaamaansa netin nopeutta tarkista, mutta tarkan markan ihmisenä itse kyllä sen teen.

Lueskelin vähän netin keskustelupalstoja ja sieltähän se vastaus alkoi hahmottua. Liitinkö läppärin ethernet-kaapelilla suoraan modeemiin? No en, vaan käytin WiFiä ja Asuksen WL-500 gP V2 langatonta reititintä. Sen 802.11g tiedonsiirtonopeus on 54 Mbps 2,4 GHz taajuusaluetta käyttäen. Erilaisten häiriöiden, ruuhkaisuuden ja virheenkorjauksen takia tuo nopeus tippuu yleensä noin puoleen, joten reititin onkin tässä se syyllinen. Kun langattoman reitittimen teoreettisesta maksimista saa vain puolet hyötykäyttöön, niin päädytään juurikin tuohon reiluun 20 Mbps. Eipä olisi tullut heti mieleen.

Pitipä siis testata uuden liittymän nopeus ethernet-kaapelilla. Seinän datarasiasta suoraan televisioon näyttäisi vievän yksi kaapeli, joten päätin lainata sitä. Pieni könyäminen telkkarin takana ja sain kaapelin kouraan. Sitten vain vanha kannettava MacBook Air syliin ja kaapeli siihen kiinni... niin että mihinkäs?... eihän siinä ohuessa ja kevyessä pirulaisessa tietenkään ole rj45 liitintä. Tässä vaiheessa tunnen itseni tyhmäksi. Tietysti voisin hankkia Applen Thunderbolt–gigabitin Ethernet -sovittimen, jos haluaisin kaapelia kokeilla, mutta jääköön hankkimatta. Helpointa olisi tietysti kutsua vaikkapa kaveri tai veli kylään, jolla olisi testaukseen sopiva läppäri mukana. Tietenkin jos todella haluaisin hyötyä paremmasta nopeudesta, niin silloin järkevintä, halvinta ja helpointa olisi hankkia uudempi ja parempi reititin. Mutta kun olen vielä ihan tyytyväinen ja pärjään tällä vanhalla netillä ja tukiasemalla.

Lopulta pistin PS4 konsoliin yhden demon lataukseen ja katselin, että kaapelia pitkin järjestelmä latasi noin 5 Mt/s. Kun tavu on 8 bittiä, niin nopeus olisi jo luokkaa 45 Mbps, mikä on lähellä reitittimen maksiminopeutta. Silloin tietysti myös tajusin, että seinän datarasiastahan kulkee vain yksi ethernet-kaapeli Asuksen tukiasemaan, josta sitten lähtee piuhat PS4-konsoliin ja ainakin telkkariin. Kaapin takana olevasta johtohässäkästä en sitä vain tajunnut. Seurasinkin valkoista koaksiaalikaapelia lattialla, jonka mukamas piti olla se näkyvä valkoinen rj45 -kaapeli telkkarin takana :D Jos sen olisin saanut kannettavaani kiinni, niin eipä olisi antanut oikeaa tulosta. Toinen kerta siis jo, kun tunsin itseni täydelliseksi taliaivoksi tietotekniikan kanssa. Jo pelkkä vilkaisukin kaapin takana olevaan johtohässäkän suuntaan saa verenpaineen nousemaan. Millähän himpuralla tuota johtomäärää saa rajoitettua. Nyt jo pelkkiin virtajohtoihin on pitänyt teipata oikean laitteen nimi, jotta esimerkiksi vikatilanteessa saa helpommin nyhtäistyä oikean töpselin irti.

Kodin viihde-elektroniikkaa kaapissa. Vasemmassa yläkulmassa murheenkryyni, eli Asuksen wifi-reititin/tukiasema. Koko johtosotkusta muuten kiitos PS VR virtuaalilaseille. Kaapin takana on sitten jo täysi sekamelska.

Tarinan opetus on se, että menee se peukalo suuhun tekniikan kanssa muillakin, kuin vanhuksilla. Heräsi myös kysymys, miten nopeampaa nettiä voi kunnolla myydä, jos sen nopeus on näin riippuvainen asiakkaan omista laitteista. Netistä löytyy tapauksia, jossa haluttua nopeutta ei tunnu tulevan millään konstilla, mutta kun asentaja sitten tulee paikalle ja sillä on firman kone Linux-käyttöjärjestelmällä ja testaa yhteysnopeutta toisella nettiselaimella kuin asiakas, niin nopeus onkin ihan se mitä on luvattu. Tavallinen käyttäjä siinä sitten katsoo huuli pyöreänä, että mitähän ihmettä. Noitatohtorille tarvetta, tai ainakin fiksulle sukulaiselle.

Päivitys 15.5. Veli tuli käymään ja testasi samalla netin nopeuden omalla läppärillään suoraan sähkökaapin jakamosta. Näytti nopeudeksi noin 96 Mbps.


2 kommenttia:

  1. Tuo reititin ei varmasti ole lähelläkään optimipaikassa tuolla kaapissa lasiovien takana jos wifille haluat mahdollisimman hyvä signaalin ja nopeuden. Kannattaa testata esimerkiksi korkeammalle seinällä asetettuna tai tuossa tason päällä jossa ei ole lasia edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisin kuin uudempi 5 Ghz, niin tuo alkuperäinen ja "vanhempi" 2,4 Ghz taajuus kulkee pidemmän aallonpituutensa takia aika hyvin materiaalien läpi vaimentumatta. 2,4GHz kuuluu 6dB voimaampana eli nelinkertaisena verrattuna 5GHz signaaliin. Jos 10/10 M yhteys toimii jo maksimaalisesti, niin miksi vielä optimoida?

      Toisekseen suurin sallittu lähetysteho tukiasemalle 2,4GHz taajuusalueella on 100mW eli 20dBm. Puhelinten ja tablettien lähetysteho on puolestaan alle 20mW (13dBm). Koska yhteys on kaksisuuntainen, ei ole mitään hyötyä siitä, että tukiasema kuuluu, jos laite ei pysty lähettämään vastausta tukiasemalle. Mahdollisimman laajalle kuuluva tukiasema on itse asiassa jopa huono juttu, koska wifi on jakamista, eikä kilpailua. Maksimaalisesti kuuluva tukiasema aiheuttaa vain häiriöitä, säröytymistä ja lähetysvirheitä.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...